Kouvolan Yhteislyseon
vuosikirja 2021-2022
KYLän jutut
2021-2022
Hyvä lukija, Kylän jutut kertoo opiskelijoiden ja opettajien äänellä Kouvolan Yhteislyseon lukuvuodesta 2021-2022. Julkaisussa on perinteiseen tapaan sekä vuosikertomuksen että koululehden sisältöaineksia. Koska Yhteislyseon keväisin ilmestyvä mediajulkaisu ei puhdasoppisesti edusta kumpaakaan, tästä eteenpäin yhdistelmää nimitetään hieman suureellisesti vuosikirjaksi. Vuosikirja on kuvataiteen ja äidinkielen opiskelijoiden yhteisprojekti, johon toivotetaan vuosittain tervetulleeksi uusia innokkaita tekijöitä. Kuvittajat ja taittajat luovat graafisen ilmeen Mediajulkaisut-opintojakson opiskelijoiden teksteihin. Suurimmat kiitokset julkaisun valmiiksi saattamisesta ansaitsevat Leevi Miettinen (taitto), Inkeri Niemelä, Daniel Danckaarts, Kristiina Jouravleva, Elsa Berg, Silja Janhunen, Jenna Kaasalainen ja Aleksanteri Myllärinen (valokuvaus) sekä toimittajat Anni Okka, Meea Niemelä ja Elisa Ruoppa. Lisäksi oppiaineita käsitteleviä juttuja ovat kirjoittaneet 21f-ryhmän opiskelijat. Toimituskuntaa ovat ohjanneet ja koordinoineet kuvataiteen opettaja Nana Cihangir ja äidinkielen opettaja Minna Kujala. Vuosikirja on yhteistyön tulos. Juttuja syntyy kouluväen monenlaisesta toiminnasta. Kiitos kaikille, jotka ovat järjestäneet kouluyhteisöömme erilaisia tapahtumia uutisoitavaksi, ja kaikille, jotka ovat lupautuneet toimittajien haastateltavaksi! Vuosi numeroina, kuvina, teksteinä. Näin linjasi toimituskunta Kylän juttujen ensimmäisessä suunnittelupalaverissaan heti syyslukukauden alussa. Sovittiin, että jutut houkuttelisivat lukijoita keveydellään, lyhyydellään, monipuolisilla ulkoasuelementeillään ja klikkiotsikoillaan. Palstatilaa saisivat oppiaineiden erikoisuudet, oppiainerajat ylittävät opintojaksot, matematiikan opiskelu ja opehuoneen skandaalit. Tervetuloa tutkimaan, kuinkas sitten kävikään!
S. 4 Lukuvuoden kohokohtia
S. 42 Uljas uusi Studia Generalia
S. 46 Opintomatkalla Keski-Euroopan sydämessä
S. 22 Ysit markkinoinnin kohderyhmää
S. 50 Toimittaja Heikki Aittokosken luento
S. 26 Kiinnostavatko kemialliset reaktiot?
S. 54 Ryhmien terveiset
S. 28 Avaimet yrittäjyyden oviin
S. 14 Sukellus populaarikulttuuriin
S. 24 Uskonto näkyy mediassa
S. 34 Peput pois penkeistä
S. 3 KYL on mielenkiintoinen...
S. 10 Hallimo - aktiivinen toimija lukiossamme
S. 40 Terveisiä vaihtareilta!
S. 8 Ylioppilaan puhe
S. 64 Tarkempia tarinoita lukuvuodesta
S. 18 eTwinning filosofian tunneilla käytössä
Sisältö
S. 36 Keskittyneet opiskelijat pääsykoevalmennuksessa
S. 45 Vuosi numeroina
S. 44 Pienestä lukiosta suureen Yhteislyseoon
S. 13 Harjoitus tekee mestarin
S. 32 Eväitä suomen kieleen
S. 30 Opiskelua Ranskassa
KYL on mielenkiintoinen...
S. 20 Koulukirjastoista mukavaa vaihtelua opiskeluun
S. 60 Uudet ylioppilaat keväällä 2022
S. 38 Mitalikahveilla rehtorin kanssa
S. 6 Rehtorin mietteitä kesän kynnyksellä
S. 16 Kadonnut nuottiavain - vaikea mutta palkitseva projekti
S. 62 Stipendit ja palkinnot
Tarkempia tarinoita tapahtumista s. 66!
Ponnistelut ovat tuottaneet tulosta, ja pian 
lukiostamme valmistuu 177 uutta ylioppilasta.
Tämä joukko on kokenut lukiotaipaleensa
aikana suuren määrän etäopetusta ja
hybridiopetusta. Teams ja muut etäopetuksen
keinot ovat varmasti tulleet tälle joukolle
tutuiksi. Uusien ylioppilaiden joukossa on
myös opiskelijoita, jotka ovat joutuneet
vaihtamaan lukiota viimeisenä
opiskeluvuotenaan Elimäen ja Valkealan
lukioiden lakkautusten myötä. Haastavista
tilanteista huolimatta tämä joukko on
onnistunut saattamaan päätökseen lukio-
opintonsa ja voi sitä juhlistaa painamalla
päähänsä hohtavan valkoisen ylioppilaslakin. Hyvä uudet ylioppilaat, olette selvinneet
haastavasta tilanteesta eteenpäin ja nyt on
juhlan aika. Tästä lämpimät onnittelut. Lopuksi haluan toivottaa kaikille lämpimiä ja
pilvettömiä kesäpäiviä. Iloitaan tulevasta
kesästä.
Rehtorin mietteitä kesän kynnyksellä
uskoa tulevaisuuteen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Vaikeassa ajassa ja tilanteessa korostuu aina yhdessä ponnistelu. Lukiomme henkilökunta on  yhdessä  ponnistellut
opiskelijoidemme kanssa, jotta  matka kohti valkolakkia on mahdollistunut esteistä ja hidasteista huolimatta. Erityisen kiitoksen ansaitsevat opiskelijoiden kotijoukot, ystävät ja muu lähipiiri, joka on tukenut lukiotaipaleen aikana. Te olette olleet paikalla ja tukeneet sekä tsempanneet   ponnisteluissa  eteenpäin.  Tästä    teille   lämmin kiitos. Jatkaville  opiskelijoille haluan toivottaa menestystä opintoihin sekä kiittää panoksestanne lukioyhteisön hyväksi.
Lukuvuosi 2021-2022 alkaa hiljalleen loppua ja kesäloma kolkuttelee ovella. Loma on varmasti hyvin ansaittu ja toivottu. Lukuvuosi on ollut pitkä, ja siihen on mahtunut paljon. Syksyllä 2021 käyttöön otettiin uusi lukion opetussuunnitelma. Uusi opetussuunnitelma muutti lukion rakenteita ja erityisesti käsitteistöä. Kurssit vaihtuivat moduuleiksi, jaksot periodeiksi ja suorituskertymää lasketaan nyt opintopisteinä. Opetussuunnitelmauudistuksen taustalla on pyrkimys edistää lukiolaisen hyvinvointia sekä lisätä opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia siirryttäessä lukio-opinnoista korkea-asteelle. Uutta opetussuunnitelmaakin suurempi uudistus oli oppivelvollisuuden laajeneminen toiselle asteelle, ja se astui myös voimaan elokuun 2021 alussa. Oppivelvollisuuden laajeneminen toiselle asteelle on ehkä merkittävin koulujärjestelmäämme koskeva muutos, joka on tapahtunut kansakoulu-uudistuksen jälkeen. Toiselle asteelle laajentunut oppivelvollisuus mahdollistaa opiskelijalle entistä laajemman tukijärjestelmän sekä maksuttomat oppimateriaalit ja koulumatkat. Ensimmäinen vuosi laajennettua oppivelvollisuutta on sisältänyt paljon uutta ja ehkä yllättävääkin. Tulevat vuodet kertovat meille enemmän laajennetun oppivelvollisuuden vaikutuksista. Elokuussa 2021, lukuvuoden koulutyön alkaessa, toivoimme varmasti koko yhteisön voimin, että saisimme pitää normaalisti lähiopetusta ja olla lukiossa. Tämä toiveemme toteutui, mutta ilman koronarajoituksia emme tästäkään lukuvuodesta selvinneet. Keväälle 2022 suunniteltuja vanhojen tansseja ja penkinpainajaisia vietettiin toukokuussa, kun koronatilanne oli helpottunut. Ylioppilaskirjoitukset järjestettiin koronaohjeistusten mukaan ja saatiin vietyä onnistuneesti läpi. Koronan helpottaessa otettaan keväällä 2022 alkoi kuitenkin näkyä uusia synkkiä sävyjä. Ukrainan sota on varmasti vaikuttanut meidän kaikkien turvallisuudentunteeseemme. Epävarmuus ja pelko tulevasta on luonut varjonsa arkeemme. Tämän kaiken keskellä on kuitenkin hyvä 






Sanna Liljeqvist Rehtori
Kouvolan Yhteislyseo
Arvoisat ylioppilaat, rehtori, opettajat ja muu juhlaväki. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Päässämme olevat valkolakit sinetöivät lukiotaipaleen, jota olemme kulkeneet kolmisen
Arvoisat ylioppilaat, rehtori, opettajat ja muu juhlaväki.
teille opettajille. Ilman teitä emme kyllä olisi näistä vuosista selvinneet. Korona-aika haastoi yhtä lailla teitä, ja silti jaksoitte olla ymmärtäväisiä, kannustavia ja puskea meitä eteenpäin inspiroivalla ja osaavalla otteella. Lämmin kiitos myös rehtorille, muulle koulun henkilökunnalle ja
kotiväelle. Tietenkin kiitos kuuluu teillekin, sisukkaille ja
ainutlaatuisille kanssaopiskelijoille, jotka teitte näistä lukiovuosista
meidän näköisemme. Toisilla matka jatkuu opiskelujen, osalla välivuoden, joillakin
asepalveluksen parissa. Koitetaan kuitenkin muistaa, että ei tässä 
vielä mikään kiire ole. Elämää on rutkasti edessä, ja uusia 
mahdollisuuksia piilee joka nurkan takana. Kun yksi ovi sulkeutuu, 
toinen avautuu. Nyt on kuitenkin meidän päivämme ja meillä 
tuoreilla ylioppilailla on aihetta juhlaan. Tänään juhlitaan 
kallisarvoisia lukiovuosia, yhteisiä kokemuksia ja kovalla työllä 
saatuja valkolakkeja. Nyt ei murehdita tulevasta vaan nautitaan
tästä hetkestä ansaitusti. Onnittelut kaikille uusille ylioppilaille
ja hyvää kesää!
siinä vertailussa. Suomessa koulupäivien pituus on paljon miellyttävämpi, tosin Ranskan kouluruokaan kuuluvat vanukkaat olivat kieltämättä kiva lisä. Kyseessähän oli kulttuurivaihto. Niinpä aurinkoisina päivinä me suomalaistytöt oppitunneilla istumisen sijaan otimme vapauden istua terassilla drinkkien äärellä ja omaksua tällä tavoin ranskalaista kulttuuria. Abivuoden alkajaisiksi saatiin Yhteislyskaan lisää porukkaa Valkealasta ja Elimäeltä, ja pian oltiinkin jo kirjoitussalissa monelle aivan uuden tilanteen äärellä. Minua ei ainakaan ollut jännittänyt hetkeen niin paljon. Toisaalta kirjoitussessiosta kotiin päästyäni naureskelin sitä, etten ole noin hyvää palvelua saanut aikoihin. Vessaan saatetaan ja kynät nostetaan lattialta. Olo oli kuin kuninkaallisella. Helmikuussa siirryimme kuuluisalle lukulomalle, joka oli ohi silmänräpäyksessä. Olisi ehkä voinut sittenkin tehdä sen lukusuunnitelman. Haluan tässä välissä muistuttaa siitä, kuinka jokainen meistä saa olla todella ylpeä itsestään riippumatta siitä, mitä arvosanoja onkaan saanut. Kirjoitusurakan jälkeen pystyimme ottamaan hetken happea ennen kuin osa lähti Tallinnaan vähän irrottelemaan. Oli outoa nähdä niin paljon ihmisiä samassa paikassa. Juhlahumu vain jatkui, kun seuraavaksi saimme viettää penkkareita, jotka huipentuivat jatkoihin Kouvolan yössä. Haluaisin nostaa esiin koulumme legendaarisen lausahduksen – â€lukio on elämäsi parasta aikaaâ€. Kyllä kai siinä perää on. Lukio on ollut kasvun paikka varmasti meille jokaiselle. Olemme saaneet työkaluja tulevaan: itsevarmuutta, tietoja ja taitoja sekä muistoja, joita voimme vaalia läpi elämän. Lukio toi minun kuten varmasti monen muunkin elämään tärkeitä ystäviä, ja olen heistä kiitollinen. Haluan sanoa ison kiitoksen meidän kaikkien opiskelijoiden puolesta
Aurora Tommiska
vuotta, toiset pidempäänkin. Tänään lukiovuosiemme aherrus ja periksiantamaton asenne vihdoin palkitaan, ja se jos mikä on hieno saavutus. Tuntuu, että aika on kulunut kuin siivillä. Olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että maailmanlaajuinen pandemia on tuonut lisähaasteensa näihin vuosiin. Lukion alkamisesta ei mennyt kauaakaan siihen, että luokkahuoneet vaihtuivat kotikonttoreihin. Muistan vielä hyvin sen, kun Wilmaan tuli viesti etäkouluun siirtymisestä. Juhlimme kavereiden kanssa olevinaan loman alkua. Mikä virhearvio se olikaan. Ei kestänyt kauaa, kun tajusin kotona opiskelun rankkuuden. Zoom- ja Teams-yhteydet toivat jännitystä elämään. Pikkuhiljaa etätyöskentely tuli kotoisammaksi. Jopa niin kotoisaksi, että aamutunnilla saattoi säpsähtää siihen, kun opettaja huuteli ruudun toisella puolella, että tunti on loppunut jo aikapäiviä sitten. Onkohan kellekään muulle tuttu tilanne? Toinen lukiovuosi meni omasta mielestäni hieman pimennossa. Hybridiopetus tuli kuvioihin, ja varmaan itse kukin yritti muistella, milloin ollaankaan koululla ja milloin taas kotona. Vanhojen tanssien harjoituksia puskettiin osaltaan eteenpäin Teamsin voimin koronatilanteen pahentuessa. Kiitos liikunnanopettajien tsempin, päästiin vihdoin abivuoden syksyllä tanssimaan vanhat. Tosin itsellä kenraaliharjoitus ei luonut vahvaa uskoa seuraavan päivän tanssiaskeleisiin. Niistäkin kyllä sitten kunnialla selvittiin. Onneksi saimme muutaman ulkomaanmatkan järjestettyä koulun kautta. Hienoina muistoina lukioajoilta on matka historialliseen Roomaan ja kolmen viikon mittainen vaihto Ranskan Alpeilla. Näin omin silmin ranskalaisen ja suomalaisen koulun eron ja voin sanoa sen, että meidän koulumme ei hävinnyt
Hallimo - aktiivinen toimija lukiossamme
Jussi Kukkurainen
Lukuvuonna 2021-2022 opiskelijakunnan hallitus eli tuttavallisemmin hallimo pääsi onneksi kahden koronavuoden jälkeen aktivoitumaan aiemmalle tasolleen ja sen yli. Lukuvuoden alussa järjestäydyimme ja saimme uusia ykkösiä hallituksen jäseniksi abien “eläköidyttyäâ€. Hallimossa on toiminut lukuvuonna 2021-2022 puheenjohtajana Jussi Kukkurainen, varapuheenjohtajina Julia Pullinen ja Venla Koskinen, sihteerinä Elina Ryth, taloudenhoitajana Venla Peltonen, kioskivastaavina Mailis Purho, Aada Ahonen ja Matti Kenttälä, viestintävastaavina Juliana Pohjola ja Elina Anttonen sekä muina jäseninä Olivia Carpelan, Ossi Sipilä, Einar Vahla, Jenna Kaasalainen, Antti Korppi ja Onni Huuskonen. Olemme saaneet kioskin toimintaan sekä kokoustelleet ahkerasti ja kokouksien pohjalta suunnitelleet ja toteuttaneet kaikenlaisia erilaisia tempauksia. Saimme myös järjestettyä perinteisen puurojuhlan – videon muodossa. Hallituksen jäsenet ovat myös ahkerasti osallistuneet koulun tutortoimintaan ja koulun erilaisten tilaisuuksien juontamisiin. Teemaviikkoja ja koulun koristelua juhlapäivien kunniaksi, siitä on hallimo tänä vuonna tehty. Pullorahojen lahjoittaminen Ukrainaan ja joulukalenteri meidän Instagramissamme (@kylhallimo) ovat myös olleet meidän järjestämiämme. Tulevalta lukuvuodelta odotamme uusia aktiivisia ykkösiä mukaan toimintaamme ja toivomme, että kaikkien opinnot sujuvat mallikkaasti. Vuosimallin 2021–2022 hallitus kiittää ja toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa kesälomaa.
"Harjoitus tekee
tässäkin lajissa mestarin.
Mitä enemmän kokeilee ja testailee eri tekniikoita, niin sitä paremmaksi aina kehittyy."
Harjoitus tekee mestarin
Teksti: Antti Korppi ja Simo Mustakallio
Kuvataiteen luokassa on meneillään lukuvuoden uutuusopintojakso (KU10). Opiskelijat ovat syventyneet taidegrafiikan työmenetelmiin. Sivuhuoneessa kuvataideopettaja Nana Cihangir kertoilee innostuneesti, millaista taidetta työpöytien ääressä syntyy. -Taidegrafiikan opintojaksolla hyödynnetään monia erilaisia tekniikoita ja menetelmiä, kuten esimerkiksi kuivaneulatekniikkaa, carborundumia, monotypiaa ja linokaiverrusta eli erilaisia painomenetelmiä. Kuvataidetta ei välttämättä ole tarvinnut tehdä koko elämäänsä kuten Nana, mutta se ratkaisee, kuinka paljon itse haluaa työskennellä kuvataiteen parissa. Harjoitus tekee tässäkin lajissa mestarin, vakuuttaa Nana. -Mitä enemmän kokeilee ja testailee eri tekniikoita, niin sitä paremmaksi aina kehittyy. Eikä myöskään tarvitse yrittää tehdä mitään valokuvamaista klassikkomaalausta vaan voi tehdä ihan minkälaista taidetta haluaa. Inspiraatio taiteeseen voi tulla monesta paikasta, kuten vanhemmilta tai historian mestareilta. Lisäksi kuvataiteen ilo saattaa Nanan mukaan löytyä vasta myöhemmin elämässä. Työpöytien ääressä osa opiskelijoista tekee grafiikkaa syväpainomenetelmällä, jossa väri siirtyy paperiin laatalle kaiverretuista viivoista. Osa puolestaan työskentelee kohopainomenetelmällä, jossa väri siirtyy paperiin niistä osista, jotka jäävät koholle laattaan. Näin tulevat tutuksi grafiikan tekniikat, toteaa Nana. – Molempiin syvennytään taidegrafiikan opintojaksolla monipuolisesti.
Sonja Sirénin linokaiverrus
1900-luvun alussa teollistumisen myötä mutta kehittyi kunnolla vasta 1960-70-luvuilla. Tuolloin suosittua musiikkia esittivät Elvis, Rolling Stones, Paul Anka ja The Beatles. Parhaiden artistien vaikutuksesta populaarikulttuuri nousi kansan suureen suosioon. Kouvolan Yhteislyseossa järjestetään kerran lukuvuodessa 1960–1970-lukujen populaarikulttuuria käsittelevä kurssi “Sukellus populaarikulttuuriinâ€. Yksi Yhteislyseon opiskelija, joka päätti sukeltaa mukaan, on Patrick Haga (19c). Haga valitsi kurssin, koska hän oli jo opiskellut paljon historiaa ja jopa kirjoitti sen syksyn ylioppilaskirjoituksissa, mutta 60-ja 70-lukujen populaarikulttuurista hänellä ei ollut juurikaan tietoa. Kurssi alkoi historianopettaja Risto Pesosen pitämillä tunneilla, joilla käytiin läpi kyseisen ajanjakson tärkeimpiä henkilöitä ja tapahtumia, kuten Elviksen keikat, kertoilee Haga. Kurssin aikana tietoa tuli etsiä paljon itsenäisesti myös netistä. Sen jälkeen, kun kurssilaiset olivat perehtyneet tunnetuimpiin artisteihin, he tekivät poptaidetta eli levynkansia kuvataideopettaja Nana Cihangirin pitämillä tunneilla. Kurssi vastasi juuri niihin kysymyksiin, joita Hagalla oli populaarikulttuurista. –Halusin tietää, millainen vaikutus sillä oli tuolloin nuoriin ja millaista musiikkia tuolloin tehtiin. Haga oli jo aikaisemmin kuunnellut joitain 60–70-lukujen suosittuja artisteja, mutta kurssin käytyään hän alkoi kuunnella ajan suurimpia nimiä, kuten Rolling Stonesia, Elvistä ja Paul Ankaa. Patrick Hagan mielestä kurssi oli hyvä. -Suosittelen kurssia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.
Viihdeteollisuuden tuottamaa musiikkia, televisio-ohjelmia ja elokuvia nimitetään populaarikulttuuriksi, joka sai alkunsa jo

“Suosittelen kurssia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioistaâ€
{{page}}
Patrick Haga
Teksti: Ville Hannula ja Samuel Mäkelä
Sukellus populaarikulttuuriin
Veera Lehtomäki (19B) suoritti musiikin lukiodiplomin abivuonnaan. Diplomityönään hän toteutti lapsille konsertin Kadonnut nuottiavain, joka esitettiin Saviniemen koulussa. Yleisö koostui lähinnä alakoulun 1. ja 2. luokan oppilaista ja eskarilaisista. Alun perin Veera kiinnostui musiikista musikaalisen perheensä ansiosta. Hänen äitinsä on soittanut pienestä asti pianoa, ja Veera kuuli paljon musiikkia lapsuudessaan. Veeran oma musiikkiharrastus alkoi musiikkiopistossa 7-vuotiaana, ja sitä edelsi vuosi muskarissa. 8-vuotiaana Veera alkoi opettelemaan pianonsoittoa itsenäisesti, ja myöhemmin hän aloitti laulutunnit musiikkiopistolla.  Veeran taival musiikin parissa sai hänet lopulta suorittamaan lukiossa musiikin lukiodiplomin hänen viulunopettajansa ehdotuksesta. Veera toteutti lukiodiplominsa lasten konserttina. Työskentely musiikkidiplomin parissa opetti, kuinka paljon konsertin järjestäminen vaatii. -Se ei ole mikään kovin pieni projekti. Siinä pitää osata hallita niin montaa kokonaisuutta ja koota kaikki järkeväksi kokonaisuudeksi, että kaikki toimisi, kertoo Veera. -Luovuutta täytyy olla paljon, jotta kokonaisuuden saa mukavaksi ja hauskaksi. Lukiodiplomin suorittaminen tuntui Veerasta toisinaan raskaalta: ei millään jaksaisi ja olisi tärkeämpääkin tehtävää. Musiikkidiplomi tuotti lisätyötä koulun ohella, joten motivaatio oli toisinaan hukassa. -Vaadittiin paljon itsenäisyyttä,
Teksti: Emil Borisov ja Hertta Viljanen
luovuutta ja suunnittelutaitoa, että projekti onnistui.  Veera on lopputulokseen tyytyväinen, vaikkakin pienet yksityiskohdat ja omat pienet virheet jäivät harmittamaan. Veera tosin toteaa, että hän ymmärsi pienten virheiden olevan mitättömiä, koska kokonaisuus oli onnistunut.   Veera teki projektin osittain yhdessä kaverinsa Helmi Jalon kanssa. Helmi suoritti jo marraskuussa 2020 oman musiikkidiplomikonserttinsa, joulukonsertin, jonka tekemisessä Veera oli auttamassa. Helmi puolestaan auttoi häntä lastenkonsertissa. Lastenkonsertin järjestäminen tuntui Veerasta luonnolliselta, sillä alakoululaisille konsertin järjestäminen oli rentoa ja mukavaa ja hän on aina pitänyt lasten kanssa työskentelystä. -Siinä saa asettua niin paljon itse lapsen tasolle, Veera kuvailee. Hauskinta projektissa oli Veeran mukaan heittäytyminen. Veera ja hänen ystävänsä pukeutuivat muun muassa karhu- ja jänispukuihin ja ohjasivat laululeikkejä.    Vaikka Veera kokee itsensä muusikoksi, hän ei kuitenkaan kuuntele juurikaan musiikkia vapaa-ajallaan, mutta jos hän jotain sattuu kuuntelemaan, niin useimmin hän kuuntelee radiosta poppia.
"Luovuutta täytyy olla paljon, jotta kokonaisuuden saa mukavaksi ja hauskaksi."
-eurooppalaisten koulujen yhteisö, johon kuuluu jo yli miljoona opettajaa ja noin 230 000 koulua ja 43 maata  -EU:n aloittama ja rahoittama projekti, jonka avulla Euroopan koulut voivat tehdä yhteistyötä ja kehittää yhteisiä projekteja.  -alkanut tammikuussa vuonna 2005.  -eTwinning:ssä kaksi koulua ryhtyvät tekemään yhteistyössä netin välityksellä jotain projektia, jonka ovat valinneet.   -Projektipakeista voi ottaa mallia tehdessä omaa projektia tai voi vaan kopioida kyseisen pakin.  -tarkoitus on lisätä koulujen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden ymmärrystä muiden maiden kulttuurista ja ihmisistä sekä parantaa heidän kieli- ja tietotekniikan taitojaan. 
Kouvolan Yhteislyseosta etäisyys Puolaan on pitkä ja Kreikkaan sitäkin pidempi, mutta silti on pystytty saamaan aikaiseksi koulujen välistä yhteistyötä. Opiskelijoiden kielikin on ollut eri, mutta silti on päästy yhteisymmärrykseen ja saatu projektit valmiiksi.  Filosofian opettaja Mika Rissanen on käyttänyt eTwinningiä oppitunneillaan, mistä on seurannut antoisa tulos. eTwinning on EU:n ylläpitämä sivusto, johon eri maissa olevat opettajat voivat kirjautua ja sitten joko jättää ilmoituksen omasta projektistaan tai ilmoittautua mukaan muiden projekteihin. Opiskelijat liitetään TwinSpaceen, joka on eTwinningiin liittyvä projektisivusto. Siellä he pystyvät olemaan yhteydessä muihin projektiin osallistuviin ja eri puolilla Eurooppaa asuviin nuoriin. Valinnaisella yhteiskuntafilosofian opintojaksolla (FI3) opiskelijat pääsivät osallistumaan eTwinning-projektiin puolalaisen lukion kanssa ja etiikan pakollisella opintojaksolla (FI2) 20G-ryhmä pääsi työskentelemään kreikkalaisen lukion kanssa. 20G-ryhmästä mukana projektissa ovat olleet Elina Anttonen, Jenna Jokinen, Lia Nurmilaukas ja Anni Vesterinen. -Työt jaettiin hyvin tasan kreikkalaisten ja suomalaisten kesken, vakuuttaa Jenna. Tytöt kertovat, että alku oli kankeaa, koska videoyhteydet eivät toimineet satavarmasti, mutta jotkut opiskelijat keksivät vaihtoehtoisen tavan kommunikoida projektiryhmänsä kanssa. Myös erilainen työskentelykulttuuri ja kieli hankaloittivat työskentelyä. –Vuorovaikutuksemme muistutti työkavereiden välistä keskustelua, kuvailee Anni kansainvälistä yhteistyötä. Mika Rissasen mukaan parhain anti on nimenomaan se, kun jokin ei suju suunnitelmien mukaan. -Siitä syntyy uusia ideoita, jotka antavat projektiin uusia ulottuvuuksia. Opiskelijat tutustuivat projektin aikana erilaisiin ihmiskunnan ongelmiin, jotka jakavat mielipiteitä. –Joku ryhmä keskittyi eläinten oikeuksiin ja joku ryhmä taas vihapuheeseen ja sananvapauteen, selittää Lia. Opiskelijat vertailivat eri maiden julkisia keskusteluja ja nuorten näkemyksiä sekä myös argumentoivat aiheista Kleio-väittelysivustolla. Projektin aikana saatiin valmiiksi hienot PowerPointit ajankohtaisista
eettisistä aiheista. -Ne laitettiin TwinSpaceen muiden kurssin
opiskelijoiden ja opettajien nähtäväksi,
kertoilee Elina. Molempien filosofian projektien
lopputyöt on noteerattu
erinomaisiksi, ja Opetushallitus
myönsi niille eTwinning-
laatumerkin.
Huomionosoituksia jaettiin
yhteensä seitsemän kappaletta
koko Suomessa, ja Yhteislyseo
nappasi niistä komeasti kaksi.
tietokirjoja, selittää kirjastovastaavana toimiva äidinkielenopettaja Minna Kujala. Hän kertoo tyytyväisenä kirjoista, joita kirjastoon on hankittu lukuvuoden aikana. -Hyllyssä on uutuusromaaneja, joihin tällä hetkellä on Kouvolan pääkirjastossa pitkät varausjonot. Seuraavaksi on sitten hankintalistalla eri alojen tietokirjoja tiedekirjaston puolelle. Vanhan puolen kirjastossa on jo nyt reaaliaineisiin soveltuvia kirjoja, joista saa tietoa muun muassa esitelmiin. Tiedekirjastossa usein piipahtava psykologian, filosofian ja uskonnon opettaja Saila Frosti on kiinnostunut siitä, mihin suuntaan kirjasto edistyy.  Hän sanoo haluavansa hyllyihin selkeät opasteet, jotka auttavat löytämään eri aihepiirien teokset. Sekä Saila että Minna ovat sitä mieltä, että molempia koulukirjastoja pitäisi kehittää pitkäjänteisesti. Uutuuskirjoja tulisi hankkia säännöllisesti, ja niiden pitäisi edustaa kaikkia kirjallisuuden lajeja, erityisesti niitä, jotka kiinnostavat nuoria ja joita he tykkäävät lukea arkielämässään. Samalla pitäisi aktivoida nuoria lukemaan. Kirjaston kotisivuille Pedanetiin voisi laittaa palautelaatikon, jonne voi ehdottaa kehitysideoita kirjastolle, miettii Minna. Siten kirjastoista saataisiin enemmän opiskelijoiden näköisiä ja ehkä silloin opiskelijat käyttäisivät kirjastoja teksteihin syventymiseen. Saila toivoisi meidän opiskelijoiden käyttävän kirjastoja oikeaan tarkoitukseen eli opiskeluun, tiedonhakuun ja lukemiseen.  -Hengailuun kavereiden kanssa on muitakin paikkoja, mutta kirjastojen toivottaisiin pysyvän rauhallisen työn ja tutkimuksen paikkana. Yritämme keskittyä kirjaston pyöreän pöydän ääressä psykologian kirjan lukemiseen ja kappaleissa olevien käsitteiden harjoittelemiseen, mutta ympäröivä puheensorina ja tiktokkien melu häiritsee keskittymistämme. Välillä myös itse sorrumme puhelimen katselemiseen ja toistemme kanssa juttelemiseen. Kirjastojen merkitys lukiossa on suuri. Se antaa meille oppilaille opiskelupaikan, mahdollisuuden mennä kirjastoon eikä kynnys ole niin suuri, kun ei tarvitse lähteä Kouvolan pääkirjastoon. Koulukirjaston ympäristö antaa motivaatiota opiskeluun ja lukemiseen: aina ei tarvitse kotona oman pöydän tai sängyn luona tehdä kouluhommia.  
Teksti: Juliana Uutela ja Inkeri Toivonen
Arviointiviikon kolmas koe takana, kaksi vielä edessä. Menemme vanhan puolen kirjastoon lukemaan psykologian kokeeseen. Kirjastossa on muitakin opiskelijoita. Yksi puhuu puhelua ystävänsä kanssa, toinen kuuntelee musiikkia airpodeista, ja muutamat lukevat kokeisiin ja juttelevat ystäviensä kanssa. Ajattelemme, että täällä emme pystyisi keskittymään tarpeeksi hyvin, joten kävelemme uuden puolen kirjastoon katsomaan, olisiko siellä tilaa, mutta kaikki paikat ovat varattuja. Palaamme vanhan puolen kirjastoon, nykyiseen tiedekirjastoon. Yhteislyseossa on kaksi opiskelijakirjastoa. - Uuden puolen kirjastossa on kaunokirjallisuutta sekä kielen- ja kirjallisuudentutkimukseen liittyviä
Teksti: Karina Aleksandrova, Moona Mannari, Ada Tohka 
KOUahead koulutus ja ura -messut on vuosittainen kaikille avoin tapahtuma, joka on erityisesti suunnattu yhdeksäsluokkalaisille nuorille. Messuilla esitellään erilaisia koulutusmahdollisuuksia, muun muassa lukioiden ja ammattioppilaitosten tarjontaa. Tapahtuman miljöö sijoittuu normaalisti kauppakeskus Veturiin, mutta viime vuosina koronarajoitusten takia messut on jouduttu järjestämään etänä. Tänä vuonna messut striimattiin Veturin elokuvateatterista yläkouluihin ja paikalla olivat koulumme tutorit, vaihto-opiskelija Saksasta ja koulukoira Luna, raportoi opinto-ohjaaja Hannele Viljakainen. –Markkinointikeikka sujui hyvin. Tutorit pitivät puheenvuoroja ja kertoivat lukiomme kuulumisia. Lukion vahvuudet, syyt hakea Yhteislyseoon ja opintojaksotarjotin tulivat selviksi. Messuille osallistuminen on jo hyvissä ajoin syksyllä alkava projekti, jossa mietitään kaikki pienintä yksityiskohtaa myöten, jopa esittelypisteen väriteemat ja ulkoasu. Yhteislyseon terveisinä yseille oli tänä vuonna vähän herkkuja ja heijastin. Esiintymiseen panostetaan myös. –Tutorit saavat esiintymisvalmennusta, että olisivat valmiita kohtaamaan ysiluokkalaiset kasvokkain, kertoilee Hannele. Lukiomme markkinointi on hyvin monipuolista. Siihen kuuluvat myös tutoreiden käynnit yläkouluilla. Tänä vuonna tutoreiden tunnit jokaiselle 9.luokalle pidettiin kuitenkin Teamsissa etänä, samoin Studies in English –opintojen info. Ennen koronatilannetta myös yhdeksäsluokkalaiset vierailivat lukiossamme kierrellen eri tiloissa ja luokissa. Tällöin esimerkiksi kielten opettajat itse kertoivat, millaista opiskelu heidän oppiaineessaan on. Huoltajaillassa nuorten vanhemmille esitellään lukiota. – Tosin koronavuosina tämäkin on toteutettu videona, pahoittelee Hannele. Tietysti myös somemarkkinointi on näkyvää. Koulua markkinoimalla pyritään tekemään nuorten jatko-opiskeluvalinnasta helpompaa. Ysiluokkalaisen on tärkeä tietää, miltä Yhteislyseo näyttää ja millaisia opiskelijoita täällä on. Muiden lukiolaisten kokemukset lukiosta ja näkemykset lukio-opinnoista kiinnostavat ja vaikuttavat.
Uskonto näkyy mediassa
Teksti: Aleksi Autio, Miro Järvinen, Eelis Koho, Elias Majander
Uskonto saattaa olla monelle vain yksi oppiaine, joka täytyy saada nopeasti suoritetuksi. Mimmi Hienoselle (19e) ja Senni Vilkille (19d) se on vahva mielenkiinnon kohde, joten he valitsivat työjärjestykseensä Saila Frostin ohjaaman uskonto- ja mediakurssin (UE6). Kurssi vie kävijänsä uskonnon täyttämään mediaan ja auttaa ymmärtämään sitä.   Sekä Mimmin että Sennin mielestä kurssin kohokohta oli toimittaja Mika Mäkeläisen erittäin mielenkiintoinen ja maailmankuvaa avartava virtuaalivierailu. Mäkeläinen on Ylen ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Washingtonissa Yhdysvaltojen-pääkirjeenvaihtajana ja Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana. Kävi ilmi, miten henkisesti raskasta ja vaativaa työ ulkomaantoimittajana on. -Kiinnostavimpana esimerkkinä jäi mieleen Mäkeläisen tapaaminen Kim Jong-unin kanssa, muistelee Senni. Teologiaa opiskellut Mäkeläinen valaisi lisäksi sitä, miten uskonto ja media ovat yhteydessä toisiinsa.  Sennin mukaan kurssi auttoi löytämään ja selittämään mediassa näkyviä uskonnollisia â€merkkejäâ€, joita ei huomaa, ellei tiedä niiden merkitystä. Esimerkiksi uskonnollisia symboleja ja tekstejä voidaan lainata. Senni kertoikin kurssin auttaneen häntä ymmärtämään, miten ja miksi nämä â€merkit†esiintyvät.   Varsinaista koetta kurssilla ei ollut, vaan numeron sai ryhmäkokeen, pienen käsitekokeen ja tehtävien perusteella. Kurssi sisälsi paljon omaa opiskelua ja lehtiartikkelien ja muiden tietoaineistojen lukemista ja tutkimista, selittää Mimmi. –Opettajajohtoista opiskelua olisi voinut olla enemmänkin. Opiskelu keskittyi Mimmin ja Sennin mukaan enemmän median käyttöön ja uskonnon vaikutuksiin mediassa kuin uskontoihin tai uskonnollisiin aiheisiin. Heidän mielestään kurssi oli hyvä lisä YO-kirjoituksia varten. Kurssi auttoi ymmärtämään paremmin sotien syitä ja vaikutuksia uskonnon kannalta, kiteyttää Mimmi. - Kurssille kannattaa osallistua, jos haluaa syventyä uskonnon opintoihin ja saada lisää yleissivistystä maailmasta.
Kiinnostavatko kemialliset reaktiot?
Kemian työkurssilla tehdään käytännön töitä eikä teoriaa ole melkein yhtään, vaikka joitain laskuja kurssilla joutuukin tekemään. Näin kertoilevat Minja Liimatainen (20B) ja Nea Leino (20E) työkurssista, jolla keskitytään kemiallisiin reaktioihin ja tunnistetaan esimerkiksi maidon eri proteiineja ja tehdään elefantin hammastahnaa. Ennen työkurssia sekä Minja että Nea olivat käyneet vanhan opetussuunnitelman mukaan kaksi kemian kurssia. Kumpikin opiskelija suosittelee, että ennen työkurssia olisi hyvä olla opetussuunnitelman pakolliset kurssit suoritettuina ja mahdollisesti jokin valinnainen. - Suoritetut kurssit auttavat ymmärtämään töitä sekä reaktioita paremmin ja kemian luokan toimintatavat ovat hallussa, vakuuttelee Nea. -Teimme kemian työkurssilla monia kiinnostavia harjoituksia, kuten nallekarkin polttoa, maidon eri proteiinien tunnistusta, ilman eri kaasujen tutkintaa ja tunnistusta, kromatografiaa ja gravimetrisiä
Teksti: Anssi Juura, Tatu Niemi, Tuomas Nyman
analyysejä, kertoo Minja. -Kurssilla myös titrattiin ja tehtiin elefantin hammastahnaa, ja se oli mielenkiintoista, kertoo vuorostaan Nea. Työmenetelmiä kurssilla opetti Hannu Sirviö, jota sekä Minja että Nea kiittelevät hyvästä opetuksesta. Kurssi on hyvää vastapainoa teorialle, ja työryhmä on pieni. Hannu Sirviö vahvistaa työkurssista olevan apua ylioppilaskirjoituksissa, koska opintojakso auttaa hahmottamaan kemiallisia reaktioita ja antaa valmiudet ymmärtää asioita paremmin.  
Kuvassa Tuomas Stadig ja Ossi Sipilä
Avaimet yrittäjyyden oviin
Yrittäjyys kiehtoo, ja yhä useammat nuoret haaveilevat yrittäjyydestä. Nuoret kokevat yrittäjyyden olevan hyvä uravaihtoehto, ja Kouvolan Yhteislyseo on pyrkinyt antamaan siihen tutustumismahdollisuuden. Kouvolan Yhteislyseossa on mahdollista suorittaa Yrittäjyyden perusteet -opintojaksoja, joissa opetetaan perusasioita yrittäjyydestä ja työelämästä. Opintojaksoilla pyritään lisäämään tietoisuutta yrittäjyydestä esimerkiksi ryhmätöiden, vierailujen ja erilaisten tehtävien avulla sekä näkemään yrittäjyys mahdollisuutena työllistyä ja toteuttaa omaa unelmaansa tulevaisuudessa. Yrittäjyysopintojen pariin ovat hakeutuneet Kouvolan Yhteislyseon opiskelijat Ossi Sipilä ryhmästä 21C ja Tuomas Stadig ryhmästä 21D. Ossi kertoo saaneensa suosituksen yrittäjyysopinnoista omalta siskoltaan. Tuomas on kiinnostunut yrittäjyydestä yrittäjäisänsä kautta. Opintojakso on vahvistanut poikien kiinnostusta yrittäjyyteen. -Tunneilla olemme esimerkiksi päässeet keksimään omia logoja sekä kehittämään omia yritysideoita, kertovat Tuomas ja Ossi, joiden mielestä tehtävienteko on tuntunut mieluisalta, mutta osittain hankalalta. Oppitunneilla on vieraillut kouvolalaisia yrittäjiä. Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisula ja Nirvana Tean toimitusjohtaja Tony Tavi ovat päässeet kertomaan opiskelijoille oman polkunsa yrittäjyyden pariin. Tuomas ja Ossi kokevat, ettei vierailusta tullut esille mitään yllättävää, mutta heidän mielestään oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla, miten yrittäjäksi tullaan. Yrittäjyyden perusteet –opintojakso avaa ovet yrittäjyyteen ja uusiin kokemuksiin sekä antaa samalla mahdollisuuden tutustua työelämään. Tuomas ja Ossi kertovat kokevansa opintojakson hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi. Tuomas kehuu tuntien ilmapiirin olevan rauhallinen ja ryhmän koon sopivan pieni. Pojat suosittelevat opintojaksoa muillekin koulun opiskelijoille, jos herää pienikin kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan. Tapaamisen teemana on "kestävä kehitys ja kaupungit" Opintojaksolla mukana olevista opiskelijoista pieni ryhmä osallistuu myös kansainväliseen yrittäjyysprojektiin Erasmus+, jossa mukana on kouluja Kouvolan lisäksi Helsingistä, Uppsalasta, Kööpenhaminasta ja Tallinnasta. Ryhmä tekee huhtikuussa opintomatkan Uppsalaan, jossa tavataan verkoston muita kouluja ja opiskelijoita. Tapaamisen teemana on â€kestävä kehitys ja kaupungitâ€.
Teksti: Nanna Saarinen, Kamilla Kinnunen
Teksti: Eetu Kangaskolkka ja Atte Turunen
Étudier en France Opiskelua Ranskassa
Ranska on Euroopan neljänneksi suurin valtio.   Ranskan pääkaupunki ja suosituin matkakohde on Pariisi, jossa on noin 2,2 miljoonaa asukasta.   Euroopan unionin perustajajäsen.  Ranskan asukaslukumäärä on noin 67,4 miljoonaa (2021).  Ranskassa sijaitsee yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä Eiffel-torni. 
Vaihtoon? Minne? Miksi?
 Ranskaan vaihto-oppilaaksi lähteminen lukuvuonna 2020-2021 oli Topias Kuoppamäen (20e) mielestä mukava idea, ja se syntyi lukion ensimmäisellä luokalla aika yllättäen. Topias sai kuulla, että olisi mahdollista pyrkiä YFU:n kautta vaihto-oppilaaksi, ja hän päätti toimia heti. Ideana oli saada lisää kielitaitoa ja oppia uudesta kulttuurista mahdollisimman paljon, kertoo Topias.  Essi Suutari (19e) ja Noora Laitala (19a) saivat kuulla opettajaltaan Eeva Tapolalta Mistral-Boréal-vaihto-ohjelmasta ja halusivat tarttua tilaisuuteen. He suuntasivat Etelä-Ranskaan syyskuun lopulla ja asuivat perheissä sekä kävivät ranskalaista koulua. Essi ja Noora aloittivat ranskan kielen opiskelun jo neljännellä luokalla, joten kielitaitoa oli jo entuudestaan karttunut. Topias taas aloitti opiskelun vasta yläkoulussa. Ranskan kielen puhuminen tuntui kuitenkin kaikista kolmesta hyvin vaikealta aluksi, sillä paikalliset puhuivat niin nopeasti. Kolmessa viikossa Essi ja Noora saivat hyvän kielikylvyn. Topias kertoo, että puolen vuoden jälkeen kieli alkoi sujua ja oli helppoa oppia lisää. Nyt Topias pystyisi opiskelemaan ranskaksi ilman ongelmia.  Ranska kuuluu Euroopan suosituimpiin vaihto-oppilaskohteisiin. Topias suosittelee vuodeksi vaihtoon lähtemistä, koska vuodessa ehtii oppia kielen, kulttuurin ja maan tavat. Vaihto-oppilaaksi lähteminen on myös ihan erilainen kokemus, â€ku pääsee asumaa siellä, ku et kävis vaan turistinaâ€, kuvailee Topias. Ruoka, sää, ihmiset ja etenkin se, että sai kuulla ja puhua ranskaa, olivat vaihtovuonna parasta. Yllätyksenä sen sijaan tulivat pitkät koulupäivät, aamukahdeksasta iltakuuteen 10 minuutin välitunneilla. Ruokatunti oli puolentoista tunnin mittainen. Koulupäivien pituuden lisäksi opetus oli myös huomattavasti heikompaa kuin Suomessa. -Opettajat olivat todella surkeita eikä tunneilla jaksanut keskittyä lopussa enää yhtään, kritisoi Topias. Essi, Noora ja Topias pääsivät myös näkemään, millaista on matkustaa korona-aikana. He kertovat, että Ranskassa oli kyllä koronarajoituksia, mutta niitä ei noudatettu käytännössä yhtään. Rajoitukset tuntuivat enemmänkin heikoilta suosituksilta. Ajoittain korona tuntui jopa unohtavan, kun käveli kaduilla, koska kenelläkään ei ollut maskeja tai turvavälejä ei pidetty. Jokaista ihmetytti myös maan huono hygienia.   Opiskelijavaihto on usein vastavuoroista. Marraskuussa Yhteislyseoon saatiinkin ranskalaisnuoria vieraiksi. He asuivat Essin ja Nooran perheissä ja tutustuivat kolme viikkoa suomalaiseen koulujärjestelmään.
Teksti: Venla Pönni, Viivi Koskinen, Iiris Lång
S2 on oppiaine, jonka moni on varmasti kuullut, muttei ehkä tiedä, mitä kaikkea se pitää sisällään. Ei tiennyt myöskään Kouvolan Yhteislyseon S2-opettaja Helena Raski opiskellessaan suomen kieltä ja kirjallisuutta yliopistossa. Hän kuitenkin huomasi uuden kasvavan alan ja päätti valita S2-opintohin liittyviä kursseja. S2 eli suomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Se on suunnattu sellaisille opiskelijoille, joiden äidinkielenä on jokin muu kuin suomi. -Tunneilla opetellaan samanlaisia taitoja kuin äidinkielen tunneilla, mutta lisäksi harjoitellaan esimerkiksi puhumista ja sanojen taivutuksia, kertoo Raski. Opiskelu on samanlaista kuin minkä tahansa uuden kielen opiskelu. S2-tunnit ovat kielen ja tekstien näkökulmasta suunnattu kieltä vasta opetteleville verrattuna äidinkielen tunteihin, joissa edetään lukemisessa ja kirjoittamisessa jo pitkälle. Tavoitteena on silti kehittää opiskelijoille sellainen kielitaito, jolla pärjää korkeakouluissakin. Opiskeluiden jälkeen Raski muutti Kouvolaan ja sai heti töitä S2-opettajana, sillä ala oli melko uusi ja opettajista oli vielä tuolloin pulaa. Raskin mielestä S2 on tärkeä ja hyödyllinen oppiaine ulkomaalaistaustaisille suomea opiskeleville opiskelijoille. Samaa mieltä ovat suomea toisena kielenä opiskelevat Yhteislyseon opiskelijat Alec Almeida Montese (20F) ja Sergey Zykin (20F). Useat opettajat suosittelivat lukion alussa heille S2-opintoja. Äidinkielen opiskelu oli haastavaa, koska siinä mennään niin nopeasti eteenpäin. Ensimmäisellä Helenan pitämällä S2-tunnilla käytiin jo paljon uusia asioita. -Tulipa paljon uutta tietoa, toivottavasti muistan kaiken, kertoo Alec miettineensä ensimmäisen tunnin päätyttyä. Vaikeaa Alecin mielestä S2:n opiskelussa on ollut kirjoittaminen sekä lauseiden muodostaminen mielessä. Alec ja Sergey ovat kuitenkin opiskelleet ahkerasti, sillä heidän suomen kielensä on parantunut huomattavasti siitä, kun he aloittivat. Raskin uran aikana S2-oppiaine on kehittynyt valtavasti. -Aiemmin ei ollut omaa opetussuunnitelmaa tai oppimateriaalia, mutta nyt löytyvät molemmat. Tosin vieläkään oppikirjoissa ei ole paljoa valinnanvaraa, summaa Raski. Raski on nyt ollut S2-opettajana lähes 15 vuotta, ja hän nauttii työstään vielä vuosien jälkeenkin. -Opettajana on kivaa päästä näkemään omaa suomen kieltämme sitä opettelevan opiskelijan näkökulmasta. Opettaessa oppii myös itse lisää muiden maiden kulttuureista ja kielistä, kertoo Raski.
Helena Raski ja Alec Almeida Montese
Opiskelijat virtaavat luokkaan, menevät istumaan tuoleihinsa, ottavat esiin läppärinsä ja keskittyvät tuntiin. 45 minuutin kuluttua ruotsin opettaja Satu Huuhkan tietokoneen näyttöön kilahtaa ajastettu muistutus: †Taukoliikunnan aika.†Hän pyytää opiskelijoita nousemaan ylös pulpeteistaan, ja pian koko luokka aloittaa jumpan. Nuoren elämässä koulu vie suuren osan päivästä, joten koulupäivän aikana tulisi mahdollistaa nuorten liikkuminen. Ala- ja yläkoulussa huoli ei ole niin suuri, sillä tuntien kesto on noin 45 minuuttia. Toisella astella olot muuttuvat. Välitunnit ovat lyhyitä ja oppitunnit pitkiä. Yksittäisen oppitunnin kesto kasvaa 75 minuutiksi. Ongelma piilee myös passiivisessa ja muuttumattomassa opiskelutavassa. Tällöin pitäisi opettajan kajauttaa: “Nouskaa seisomaan viideksi minuutiksi!†Näin toimii Satu Huuhka, joka hyödyntää tunneillaan Break Pro –taukoliikuntaohjelmaa. Yhteislyseon liikuntatutorit Inka Raitio ja Kiira Soininen kertovat, että liikuntaa tulisi harrastaa aina, kun mahdollista, jopa kesken oppituntien. Heidän mukaansa muutaman minuutin käyttäminen oppitunnista liikuntaan olisi vain hyödyllistä kaikille, sillä taukojumppa auttaisi niin oppilaita kuin opettajia keskittymään entistä paremmin oppituntiin. He myös vakuuttavat, että koululiikunta on mukava piristys koulupäivän keskelle, koska monet oppitunnit ovat pelkkää istumista. Pieni jumppahetki antaa energiaa koko loppupäivään.
 
Yhteislyseossa asiaan on herätty, minkä on varmasti huomannut jokainen oppilas. Useilla tunneilla opettajat pitävät pieniä taukoja. Vaikka ei olisi yhteistä liikuntatuokiota, niin opettajat kehottavat nousemaan pulpetista ja jaloittelemaan hetken. Myös erilaisia liikunnallisia tapahtumia ja hankkeita järjestetään “säännöllisen epäsäännöllisestiâ€, toteavat Raitio ja Soininen. Satu Huuhka piristää opiskelijoita päivittäin jumppavideoilla. - Suurin osa oppilaista osallistuu innoissaan. Jo pelkkä hartioiden pyörittely auttaa.
Lääketieteen pääsykoevalmennus on jo 25 vuotta jatkunut perinne Kouvolassa. Kurssin tavoitteena on nimensä mukaisesti valmentaa lääketieteen pääsykokeisiin. Kurssi on jaettu kahteen osioon. Jari Kolehmainen opettaa biologiaa, Jukka Vahera puolestaan fysiikkaa ja kemiaa. Kolehmaisella on pitkän linjan kokemus pääsykoevalmennuksista, ja hän kertoo pitävänsä kurssista. -Kurssi on opettajallekin haastava mutta motivoiva. Kurssin suosio vaihtelee vuosittain. Yleensä kurssilla on parikymmentä opiskelijaa, mutta tänä vuonna vain kymmenkunta, laskeskelee Jari Kolehmainen. Luokassa on keskittynyt tunnelma. Opiskelijat katselevat taululle, johon Kolehmainen on laittanut tunnin aiheesta kuvan. Monet opiskelijat kehuvat kurssia, koska siellä pääsee tutustumaan pääsykokeen rakenteeseen ja kertaamaan vanhojakin asioita. Monet myös arvostavat kurssin maksuttomuutta. -Kurssi on yhtä kattava kuin monet todella kalliit valmennuskurssit, vakuuttaa yksi kurssin opiskelija. -Kurssi on haastava, koska lyhyessä ajassa opiskellaan paljon. Tunnit pidetään kaksi kertaa viikossa, kolme tuntia aina putkeen ilman taukoja, selostaa Kolehmainen. Tuntien ohjelmaan kuuluu edellisen tunnin läksyjen tarkastusta, uutta teoriaa, kertausta sekä asioiden syventämistä ja uusia tehtäviä. Kolehmainen tykkää käydä tunnilla läpi myös muita ajankohtaisia asioita. Hän kertoo, että kurssilla on esimerkiksi käsitelty koronaan liittyviä aiheita. Opiskelijat vakuuttavatkin biologian osuuden olevan antoisa. Jos opiskelupaikka ei tärppää tänä keväänä, opiskelijat sanovat tulevansa kurssille varmasti uudestaan. Sekä Jari Kolehmainen että Jukka Vahera saavat opiskelijoilta kehuja. –Opetus on asiantuntevaa ja osaavaa. Parasta kurssilaisten mielestä on, että käydään paljon läpi vanhoja valintakokeita. Näin pääsykokeessa ei mikään tule ihan yllätyksenä. 
Teksti: Niklas Kotilainen ja Ruusu Pervychev
Keskittyneet opiskelijat pääsykoevalmennuksessa
Kouvolan Yhteislyseossa leijaili pullan ja kahvin tuoksu sekä opiskelijoiden ja rehtorin iloinen puheensorina, kun 1.4.2022 järjestettiin ensimmäiset mitalikahvit. Tapahtumaan kutsuttiin omassa urheilulajissaan lukuvuoden aikana menestyneitä opiskelijoita. Tilaisuudessa muistettiin menestyneitä urheilijoita pienellä lahjalla, otettiin kuvia opiskelijoista mitalit kaulassa sekä keskusteltiin kahvipöydän ääressä. Kouvolan yhteislyseon rehtori Sanna Liljeqvist kertoo, että tilaisuus oli rento ja lämminhenkinen. Liljeqvistin mukaan mitalikahvitilaisuus järjestettiin, koska koulu halusi muistaa niitä, jotka jaksavat opiskelun ohella urheilla tavoitteellisesti. Rehtori kertoo, että mitalikahveista on muodostumassa kouluun uusi perinne, joten niitä järjestetään myös jatkossa. Rehtori kehottaakin opiskelijoita ilmiantamaan itsensä tai kaverinsa, mikäli heillä olisi syytä juhlistaa onnistumisen hetkiä ja saada kutsu seuraaville mitalikahveille. Mitalikahveilla ollut opiskelija Leo Heikkilä kertoo harrastaneensa pesäpallon pelaamista jo lapsesta asti eli yli 10 vuoden ajan. Hän sai kutsun mitalikahveille, sillä hän voitti pesäpallossa omassa sarjassaan pronssia vuonna 2021. Heikkilä kertoo tapahtuman olleen mukava, ja hänen mielestään mitalikahveja tulisi järjestää jatkossakin. -Lukiossa tulisi tuoda urheilupainotusta esiin enemmän, joten mitalikahvit ovat hyvä tapa kannustaa urheilussa menestyneitä opiskelijoita. Ensimmäisillä mitalikahveilla oli mukana vain urheilussa menestyneitä opiskelijoita, mutta jatkossa voidaan kutsua myös muunlaisissa harrastuksissa aktiivisia opiskelijoita, kertoo rehtori Sanna Liljeqvist.
Menestystä riittää juhlittavaksi myös muulla kuin urheilun saralla Jälleen hienoa menestystä Yhteislyseoon valtakunnallisessa ruotsin kielen kirjoituskilpailussa! Nyt oli kyseessä lukion 2. vuosikurssin opiskelijoiden kirjoituskilpailu, ja opiskelijamme Leo Heikkilä voitti B-ruotsin sarjan. Grattis, Leo! https://sfv.fi/sv/aktuellt/article-143057-82262-svensklararna-och-sfv-delade-ut-uppsatspris Yhteislyseon Facebook 19.5.2022
Teksti: Meea Niemelä
Mitalikahveilla rehtorin kanssa
Hei, Minä, Valentin, vietin lukuvuoden vaihto-oppilaana Saksasta betonihelvetin parhaassa koulussa. Suomen koulujärjestelmä eroaa suuresti saksalaisesta. En halua sanoa, että toinen on parempi kuin toinen, mutta paljon ilmaista maitoa on erittäin vakuuttava argumentti. Vaihtuvat kurssit antoivat minulle hyvät mahdollisuudet oppia sitä, mistä olin kiinnostunut, kuten Suomen kiehtovasta historiasta ja tietysti suomen kielestä (toivottavasti tämä teksti on muhkea- kiitos, sanakirja.org). Tärkeintä oli kuitenkin se, että tapasin niin paljon mukavia suomalaisia. Olette erityisiä ihmisiä, ja se on hienoa. Kiitos siitä!
Moi! My name is Eirini and I’m 17 years old. I like sports, music and languages. I’m also an exchange student from Greece. I’ve been in Finland for 9 months already. I decided to be an exchange student because I always wanted to travel and meet people from different cultures, speak new languages and experience their everyday life. This experience has made me more independent, responsible and mature, more ready for the adult life. Many people have asked me, why would I choose Finland. The answer is, I needed change. I wanted to go to a country with a completely different climate. Another criteria was the language, I wanted to learn a new one. Finnish people are quite good with English so at the beginning, that was a relief. Learning Finnish has been tough but as my exchange year is coming to an end, I’m satisfied with my skills. I can understand more than I speak, but that’s still something! Studying in Finland has been fun! The educational system is so different from the Greek one, and to be honest, I prefer the first one. I believe it targets each individual, and what they want to do with their life. I’m not one to compare though. Fortunately, I’m not treated as a normal student. I can’t have a complete opinion about this system. Being an exchange student usually means that you travel to a country and stay at a host family. I have had two host families. In my opinion, that’s one of the best parts of an exchange year. Building good relationships with the family/families is great. If you’re lucky enough to have host siblings close to your age, you have already made some best friends! They help you through the process of adapting in the new country, overcome any difficulties (emotional or others) and they’re just there for whatever you might need. Usually host families get to choose the student they want to take in, so that’s a good thing to keep in mind: they chose you among others. Social interactions is also something worth mentioning. You most probably will get friends from your host country. There are always groups of people that will “adopt†you, and you can of course make friends yourself. But I personally hadn’t thought about the possibility of making friends with other foreign students. Most exchange associations arrange camps or excursions with their students, so we get to meet each other quite early. We are people from all around the world having at least one thing in common: trying to survive in Finland. Some of my best friends now are exchange students. We go through the same situations and we can understand each other a little more. I think it would be interesting to know what’s it like to be an exchange student. For me, it means · Becoming best friends with Google Translate. · Getting lost everywhere I go. · Feeling lost metaphorically too. Using Google Maps everywhere. · Trying foods I would never expect to try. · Struggling between using English or Finnish. · Getting annoyed by announcements only being made in Finnish or Swedish. · Always having the excuse “I couldn’t understand, it was in Finnishâ€. · Wanting to travel all around Finland. · Finding ways to “accidentally†bump into the host family in the house and talk. · Feeling like everything in the host country is amazing. · Not knowing how to initiate conversation because you know most Finnish people hate small talk. · Getting excited when people talk or translate things for you willingly. We basically feel like new-borns trying to learn. It also means · Doing chores that you probably didn’t do at home. · Being responsible and handling matters yourself. · Being there when awkward fights occur in the house. It all depends of course, but these are some of the everyday examples we go through. On the other side, there are also negative situations and facts. Being in a foreign country can be so difficult. We ‘ve left everything behind, our families, friends, our whole lives to experience this. There can be times that we feel so alone, even around new friends and host families. There can be some bad days that we reconsider our decisions and if it was actually worth it. I can now say it’s worth it. It’s an experience that now defines me and I will never forget. If anyone is considering being an exchange student, go for it! Don’t even think twice. Don’t worry about having to repeat a class. Don’t worry about losing contact with some friends. Don’t worry about the language barrier. You only live once! If you’re given this opportunity, I swear you won’t regret it. Be openminded and it will lead you to an amazing year. Say yes to everything. Also, don’t try balancing your two lives: the one of the home country and the one of the host one. It won’t work. Being an exchange student has changed my life in a positive way!
Terveisiä vaihtareilta!
Eirini Vardaki
Valentin Möschner
Lukukauden 2021–2022 aikana koulussamme on ollut käynnissä Studia Generalia -luentosarja. Luentoja oli kolme, ja niiden sisältö poikkesi toisistaan paljon. Laajan aihepiirin ansiosta moni kiinnostui ainakin jostakin, ellei kaikista, asiantuntijoiden innostuneesti pitämistä luennosta. Ensimmäinen luento oli 4.11., ja luennoitsijana toimi oman koulumme Mika Rissanen aiheenaan â€Me vs. Ne; jalkapalloderbyjen kiihko ja lumoâ€. Sen lisäksi, että tunnemme Mika Rissasen opettajana, hän on myös filosofian tohtori ja tietokirjailija. Rissasen luento liittyikin hänen tietokirjaansa â€Kadut, kentät ja katsomot; Jalkapalloderbyjen kiihko ja lumoâ€, joka julkaistiin 30.5.2022. Luento pidettiin koulumme media-auditoriossa, mutta suurin osa kuulijoista kuunteli luentoa Teams-yhteydellä luokissa. Rissasen vahvasti jalkapalloon liittyvä aihe ei herättänyt kaikkien mielenkiintoa heti, mutta jälkeenpäin kuulin paljon positiivista palautetta. Rissanen tutki jalkapallokulttuuria analyyttisesti, ja hänen tutkimuksensa kuulostivat kiinnostavilta. Mielestäni Rissanen nosti jalkapallojoukkueiden uhoamisen ja vastakkainasettelun aivan uuteen valoon. Yhytin Rissasen luennon jälkeen kysyäkseni lisää hänen kirjailijanurastaan. Tämän kirjan idea syntyi, sillä aihe kiinnosti Mikaa itseään erityisesti. Hän käytti taustatutkimukseen ja kirjan kirjoittamiseen noin seitsemän vuotta. -Deadlinen puuttuessa projektin valmistuminen hieman venähti ja tähän kirjaan oli mennyt hieman enemmän aikaa kuin aikaisempiin. On aika mahtavaa, että koulustamme tavoittaa kirjailijan yhdellä Wilma-viestillä! 26.1. ääneen pääsi lääketieteen tohtori Eino Solje ja luento käsitteli neurologiaa ja aivotutkimusta. Tämäkin luento järjestettiin etäyhteydellä koronatilanteen vuoksi, ja Solje luennoi meille Kuopiosta. Striimin alussa Solje ei kuullut meitä, mutta me kyllä kuulimme hänet. Pienten teknisten vaikeuksien jälkeen yhteys saatiin toimimaan ja innostava luento alkoi. Eino Solje toimii tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa. Hän kertoi päätyneensä tutkijanuralle oikeastaan hieman vahingossa, sillä hänen alkuperäinen suunnitelmansa ei ollut opiskella lääketiedettä. Solje jakoi luennon osiin, jotta kuulijat pysyisivät paremmin mukana. Ensin hän kertoi, mitä lääketiede on ja mitä kannattaa opiskella, jos haluaa lääkäriksi. Sitten Solje kertoi, mitä neurologia on ja millaisia ovat entiset ja nykyiset neurologian tutkimuskeinot. Lopuksi hänellä oli vinkkejä siihen, miten aivot pidetään kunnossa: ei liikaa stressiä, ihmisten kanssa ajan viettäminen, päihteiden kohtuullinen käyttö, riittävä unenmäärä ja sopivasti älyn haastamista. Luennon jälkeen Teamsin viestilinjat lauloivat. Kysymyksiä oli laidasta laitaan. Osa kysyi Soljen työkokemuksesta ja opiskeluista, osa taas hänen mielipidettään 5G-verkosta. Oli hienoa, että kerrankin kysymyksiä esitettiin ja saimme vastauksia neurologian ammattilaiselta. Kolmas luento kuultiin 28.4. Teologian tohtori Jyri Komulaisen aiheena oli Intia. Komulainen toimii Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikössä johtavana asiantuntijana. Luento järjestettiin Teamsin välityksellä, ja tälläkin kertaa yhteys hieman pätki. Studia Generalia –isäntä Risto Pesonen kuitenkin korjasi ongelmat, ja Komulainen pääsi vauhtiin. Komulainen kertoi tutustuneensa Intiaan ensimmäisen kerran lähtiessään sinne opiskelemaan. Hän kertoi paljon Intian nykytilanteesta verrattuna historialliseen ajatukseen Intiasta. Oli mielenkiintoista kuulla esimerkiksi Intian sisäisestä moninaisuudesta ja suurista eroista, joita maan eri osien välillä on. Komulainen puhui muun muassa Intian eri uskonnoista ja Pohjois- ja Etelä-Intian välisistä suurista eroista. Kuulemma Intian sisäiset erot ovat yhtä suuret kuin Suomen ja Italian väliset erot. -Intia ei ole uskonnollisesti eikä myöskään kielellisesti yhtenäinen, selitti Komulainen. Englanti on ainut maata yhdistävä kieli. Intia on moniuskontoinen eli sekulaari valtio. Uskonnon harjoittaminen on siis vapaata Intiassa, mutta asukkaiden eriarvoisuus näkyy esimerkiksi kastisysteemin vaikutuksena. Luennon lopussa Komulainen suositteli dokumenttia â€Tulella kirjoitettuaâ€, jonka löytää Yle Areenasta. Studia Generalia-luentosarja toi mukavaa vaihtelua lukuvuoden aikana, ja luennot olivat mielenkiintoisia ja tarpeeksi erilaisia toisiinsa verrattuna. Ehkä luentoja voisi olla vuoden aikana enemmänkin! Äänestän Studia Generalian ehdottomasti jatkoon yhden lisätoiveen kera. Jos luennot jatkuvat, haluaisin ensi vuosina nähdä enemmän naisia luennoimassa!
Uusi uljas
Studia Generalia
Teksti: Anni Okka
Anni Okka teki yhteislyseolaisille Google-kyselyn. Tässä tulos.
Kun kevätlukukausi 2021 päättyi, Elimäen ja Valkealan lukion ovet sulkeutuivat lopullisesti. Kaupunkiin oli päätetty jättää vain kolme lukiota: Kouvolan Yhteislyseo, Kuusankosken lukio ja Kouvolan iltalukio. Syksyllä Elimäen ja Valkealan lukion abit pääsivät opiskelemaan uuteen kouluun, ja Yhteislyseon valinneet opiskelijat pääsivät jatkamaan opintojaan ryhmissä 20H ja 20I. Inka Sakkara on yksi niistä opiskelijoista, jotka joutuivat kesken lukiotaipaleensa siirtymään Kouvolan Yhteislyseoon. Hän opiskeli ensimmäiset lukiovuotensa Elimäen lukiossa, jossa hän nautti pienen lukion tuomista hyödyistä. Sakkaran mielestä Elimäen lukiossa hyödyllisintä oli se, että ryhmäkoot olivat pieniä, joten opetus oli hyvin yksilöllistä. Koulussa viihtyvyyttä helpotti myös se, että kaikki opiskelijat sekä opettajat tunsivat toisensa. Elimäen lukio oli Kouvolan Yhteislyseota huomattavasti opiskelijamäärältään pienempi koulu, joten suureen ihmismassaan totutteleminen oli aluksi jännittävää. Sakkara kuitenkin kokee, että vaikka luokkakoot ovatkin Yhteislyseossa suurempia, hän on saanut riittävän yksilöllistä opetusta, jota hän arvostaa. Inka pitää myös Yhteislyseon toimivista tiloista, esimerkiksi kirjastoista, joita voi hyödyntää hyppytunneilla opiskelemiseen. Elimäen lukiosta tulleet opiskelijat on otettu lämmöllä vastaan Kouvolan Yhteislyseossa, kertoo Inka. -Opettajat ovat olleet ymmärtäväisiä, meitä ei ole syrjitty ja olemme päässeet hyvin porukkaan mukaan.   Elimäeltä ja Valkealasta saapuneille opiskelijoille muodostettiin omat ryhmänsä. Elimäen lukiosta tulleet opiskelijat saivat ryhmänohjaajakseen Antti Kokkosen ja Valkealasta tullet Mika Lehtolan. Inkasta on ollut mukavaa, että kaikki ryhmäläiset ovat tuttuja, mutta toisaalta olisi ollut hauskaa päästä tutustumaan paremmin uusiinkin ihmisiin. Muutos pienestä ja tutusta kouluyhteisöstä suurempaan lukioon on suuri. Sakkara kertoo, että hänellä oli ennakkoluuloja isoa lukiota kohtaan, mutta hänen mielestään oli helpottavaa, että muun muassa opinto-ohjaaja pysyi entisellään. Hän kokee, että on saanut riittävästi tukea uusilta opettajilta sekä opinto-ohjaajaltaan. -Opettajat ovat olleet joustavia, ja heiltä myös uskaltaa pyytää apua, vakuuttaa Inka. Vaikka syksyllä oltiin suurten muutosten edessä, Inka on sopeutunut Kouvolan Yhteislyseoon hyvin. Alun ennakkoluulojen jälkeen Yhteislyseo on tuntunut mukavalta paikalta, jossa otetaan uudetkin opiskelijat hyvin huomioon.
Vuosi numeroina
Inka Sakkara
Pienestä lukiosta suureen Yhteislyseoon
1. Nukuin pommiin tänä syksynä: 43,7% Kyllä 2. Koulussa oli hyvää ruokaa: 78,6% Kyllä 3. Vesisade yllätti koulumatkalla: 70,5% Kyllä 4. Jouduin etsimään parkkipaikkaa liian kauan: 36,9% Kyllä 5. Ylitin omat odotukseni: 50,8% Kyllä 6. Olin hukassa uuden kurssin asioista, koska etäkoulussa
käydyn aikaisemman kurssin tiedot jäivät vähän vajaiksi: 56,6% Kyllä 7. Opettaja kertoi hyviä juttuja: 76,9% Kyllä 8. Nukuin vähän huonosti ja otin
univelkojani kiinni koulussa: 40,7% Kyllä 9. Havaitsin että lähiopetus on ihan oikeasti mukavampaa kuin etäopetus: 71,5% Kyllä 10. Unohdin palauttaa tehtävän ja palautuskansio olikin mennyt jo kiinni: 62,0% Kyllä 11. Iloitsin ensilumesta: 74,6% Kyllä 12. Katsoin haikeana auringonlaskua ikkunasta kun pimeys laskeutui ennen koulun loppumista: 86,4% Kyllä
komeat, hän myöntää. Myös muut opiskelijat innostuivat vierailemaan vähän erilaisemmissa kohteissa, ja osa matkalla mukana olleista esimerkiksi suuntasi tiensä musikaaliin toisten viettäessä aikaa muun muassa huvipuistossa. Sää suosi matkalaisia Wienissä ainakin suurimmilta osin, vaikka eivät sateiset päivätkään varsinaisesti tunnelmaa latistaneet. -Matkan siirtyminen huhtikuulle oli oikeastaan hyvä asia ainakin sään puolesta, sillä nyt sää oli huomattavasti lämpimämpi kuin se joulukuussa olisi ollut, Kujala naurahtaa. Koko ryhmän yhteinen tutustuminen Schönbrunnin linnaan sattuikin sinällään sopivasti, sillä matkan sateisimmasta päivästä oli hyvä viettää ainakin pari tuntia sisällä upeassa linnassa. Liikkuminen Wienissä oli opiskelijoillekin kohtuullisen helppoa, kiitos toimivan julkisen liikenteen. Kuitenkin esimerkiksi metrokartan opettelu vei aikaa ja yllättävät esteet, kuten Wienissä matkan aikana juostu maraton, hidastivat liikkumista.
Teksti jatkuu
Teksti: Elisa Ruoppa
Opintomatkalla Keski-Euroopan sydämessä
uhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla koitti kauan odotettu päivä, kun Kouvolan Yhteis-
H
lyseon saksan opiskelijat pääsivät viimein starttaamaan jo kertaalleen siirretyn opintomatkansa Itävaltaan. Matkan piti alun perin toteutua jo joulukuussa 2021, mutta Itävallan silloisen pandemiatilanteen vuoksi matka siirrettiin keväämmälle. Opintomatkalle lähti Yhteislyseosta kolme opettajaa ja 26 innokasta saksan opiskelijaa. Sadun, Päivin ja Marlenen hellässä huomassa opiskelijat pääsivät tutustumaan viisi päivää kestäneellä matkallaan Itävallan pääkaupunkiin niin opettajajohtoisesti kuin omatoimisestikin. Osa opiskelijoista uskaltautui lähtemään kauemmaskin Wienin keskustasta, kun taas useat keskittyivät tutustumaan täysin rinnoin ydinkaupungin kuuluisiin nähtävyyksiin. Nähtävää toden teolla riitti, kertoo matkalla mukana ollut abiturientti Visa Kujala (19F). Hän itse esimerkiksi vieraili historiallisen Stephansdomin kirkon tornissa, jonne johtivat pitkät portaat. -Kyllähän kiipeämiseen meni aikaa, mutta maisemat ylhäältä tornista olivat
Avulias ohikulkija otti koko ryhmästä sadesäässä ryhmäkuvan Schönbrunnin linnan puutarhassa.
Maisemat Stephansdomin kirkon tornista.
-Liikkumista olisi toki voinut suunnitella paremminkin, sillä matkan aikana tuli aika paljon harhailua ympäri kaupunkia, Kujala myöntää. Harhailu kuitenkin usein johti tutustumiseen kaupunkiin syvemmin, ja pienten sivupoikkeusten ansioista useat opiskelijoista tutustuivat sellaisiin paikkoihin, joihin he eivät välttämättä muuten olisi eksyneet. Kielitaidon tärkeys korostui matkan aikana useaan otteeseen. Kielten opiskelun merkitystähän olivat opettajat jo kurssien aikana useaan kertaan alleviivanneet, ja matkan ensimmäisenä päivänä Suomen Itävallan suurlähetystössä myös edustuston päällikön sijainen Antti Putkonen korosti sitä. Jos hän voisi jotain koulu-uraltaan muuttaa, olisi hän opiskellut lisää kieliä jo peruskoulussa ja myöhemmin lukiossa. -Olisihan kieltä jälkeenpäin ajatellen voinut käyttää enemmänkin, kun sitä kuitenkin osasi, myös Kujala pohtii. Vieraan kielen käyttäminen voi kenties tuntua haasteelliselta liiankin tutun englannin rinnalla, mutta opiskelijoiden omaksi iloksi useat heistä havaitsivat opintomatkallaan sen, ettei useita vuosia jatkunut saksan opiskelu ollut mennyt hukkaan ja kielellä pystyi asioimaan ihan arkipäiväisesti esimerkiksi kaupan kassalla. Kokonaisvaltaisesti matka oli Kujalan mukaan onnistunut. -Mukavinta matkan aikana oli varmaankin saksanryhmän ja etenkin oman abiporukan ryhmäytyminen keskenään, Kujala mainitsee.
Lämpimiä muistoja tuottivat myös erilaiset matkakohteet sekä yhteiset ruokailut koko opintomatkaporukan kesken. Paljon jäi tietenkin näkemättä, mutta se onkin hyvä syy palata Wieniin tulevaisuudessa. Wienin matkan lisäksi Yhteislyseon saksan opiskelijat pääsivät kuluneen lukuvuoden aikana tutustumaan Itävaltaan myös osallistumalla Suomi-Itävalta -yhdistyksen järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskilpailuun. Tänä vuonna Yhteislyseoon osui toisen sarjan kilpailun päävoitto, kun Visa Kujala voitti valtakunnallisen B-saksan sarjan kilpailun kirjoitelmallaan. Kilpailun päävoittona on kahden viikon kielikurssi Salzburgiin, jonka suunnitelmien mukaisesti pitäisi toteutua kesäkuun alkupuolella. Kilpailuissa Kouvolan Yhteislyseon opiskelijoista menestyivät B-saksan sarjassa myös Isla Saarela (19B) ja Heta Kanervo (19E) ja Eevi Leino (19H) palkittiin A-saksan sarjassa. Valitettavasti tänäkään vuonna palkintojenjakotilaisuutta ei voitu koronan vuoksi pitää suurlähettiläs Maximilian Hennigin residenssissä, vaan palkinnot jaettiin etäaikana tutuksi tulleen Zoomin välityksellä.
Heikki Aittokosken 
luento herättää ajatuksia
Mikä mahdollistaa venäläis-
sotilaiden järkyttävät teot Ukrainassa?
On torstai 21.4.2022. Kello on 13.15, ja kävelen normaaliin tapaan englannin tunnille. Yllätyksekseni luokan ovi on kiinni eikä käytävässä näy ketään. Onko tunti peruttu? Miksei mitään ole ilmoitettu? Laitan kaverilleni viestiä: “Eikö meillä oo tuntia?†Samaan aikaan vastauksen saatuani muistan opettajan sanoneen edellisellä tunnilla, että menemme kuuntelemaan luentoa. Miten sitä nyt enää olisi voinut muistaa? Juoksen uuden puolen auditorioon ja oven avattuani ymmärrän, että kyseessä olikin vanhan puolen auditorio. Juoksen siis toiselle puolelle koulua ja saavun paikalle viisi minuuttia myöhässä. Istuudun hengästyneenä penkille tietokirjailija ja toimittaja Heikki Aittokosken pitäessä jo luentoaan. Seinällä on diaesitys, jossa on tietoa toimittajan työstä. Luennon ensimmäisiltä minuuteilta minulla ei montaa muistikuvaa ole, mutta hengityksen tasaantuessa alan kiinnostua luennosta enemmän. Vähän ajan päästä Aittokoski jakaa tarinan nicaragualaisesta pojasta, joka hämmästyi nähdessään kuulakärkikynän. On hämmentävää, että meille niinkin arkinen asia voi olla jollekin täysin vierasta. Tällä tarinalla Aittokoski kuitenkin halusi herättää kuuntelijat siihen todellisuuteen, jossa osa maailman ihmisistä elää: kaikilla ei ole mahdollisuutta koulutukseen. Olemmehan me länsimaalaiset todellakin etuoikeutettuja saadessamme käydä koulua ja vielä sellaista koulua, jossa asiat kerrotaan, niin kuin ne ovat. Aittokosken seuraava puheenaihe on hyvinkin ajankohtainen - nimittäin Ukrainan sota. Sota on aina järkyttävä asia, ja usein ainakin itselleni herää kysymyksiä: miksi kukaan haluaa sotaa tai miksi joku edes sallii sen tapahtuvan? Miten on mahdollista, että joku todella pitää sotaa oikeana ratkaisuna ja ainoana vaihtoehtona? Aittokoski tekee selväksi, ettei oikeastaan varmaa vastausta ole siihen, miksi Venäjän kansa hyväksyy hyökkäyksen. Hän kuitenkin kertoo propagandan mahdollistavan sodan hiljaisen hyväksymisen. Propagandalla tarkoitetaan tietyn aatteen levittämistä niin, että se muokkaisi ihmisten mielipiteitä. Venäjän hallinnon ja sen johtajien on siis täytynyt ehkä jo vuosikymmenien ajan sepittää omaa muokattua totuuttansa saadakseen kansan puolelleen. Veikkaanpa, että Venäjällä koulutus on hyvin pitkälti juuri sitä “muokattua totuuttaâ€, jonka valtio haluaa kansalaistensa omaksuvan hyötyäkseen siitä itse. Molemmissa Aittokosken esimerkeissä tulee esille koulutuksen tärkeys, mutta toki hyvin eri tavoin. Koulutuksen puute ei ole hyvä asia tietenkään, mutta onko hyötyä sellaisestakaan koulutuksesta, jossa valheet kerrotaan totuutena? En osaa sanoa, kummassa tapauksessa seuraamukset ovat pahempia, mutta ainakaan hyvää ei kummastakaan seuraa. Siihen asti, kun valheen tietää olevan valhetta, ei ole vaaraa, mutta entä jos valheen uskoo todeksi? Sen vaarallisuus näkyy hyvin juuri Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Ihmiset eivät tietenkään ymmärrä vastustaa asiaa, joka on hyvin perusteltu. Jos jokaisesta lähteestä kuulee tarinaa, että Venäjä on hyvä, länsi on paha, ei siinä oikein eri mieltä voi olla. Venäjän hallinnon selittämän tarinan kansanmurhasta ja oikeutetusta erikoisoperaatiosta on siis oltava hyvä. Platonin klassisen tiedon määritelmä kuuluu: â€Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.†Jotta siis esitetty väite olisi tietoa, sen on oltava totta, perusteltua, ja jonkun pitää uskoa siihen. Venäjällä propagandatarinat täyttävät muuten klassisen tiedon määritelmän vaatimukset, mutta ne eivät vain ole totta. Vaikka kansan hiljaiseen hyväksymiseen on propagandan lisäksi varmasti muitakin syitä, kuten erittäin kapea sananvapaus ja toisinajattelijoiden kitkeminen, kaiken alku on kuitenkin kansalaisten maailmankuva. Aittokoski kertoo käyneensä itse muutamia viikkoja sitten sodan runtelemassa Ukrainassa. Aittokoski esittelee kirjoittamaansa artikkelia “Paluu sotarikoksen tapahtumapaikalle†(Helsingin Sanomat 12.4.2022), mutta kertoo välttelevänsä sen yksityiskohtia jutun raakuuden takia. Luettuani myöhemmin uutisen ymmärrän hyvin, miksi Aittokoski jätti osan kertomatta. Raa´at yksityiskohdat eivät sovi herkemmille. Juttu kertoo Slava Pritulenkon ja hänen naapurinsa Olegin tarinan siitä, miten he joutuivat venäläissotilaiden pahoinpitelemiksi. Näistä kahdesta miehestä vain Pritulenko jäi henkiin. Lehtijuttu on hyvä esimerkki siitä, mitä propaganda pahimmillaan voi aiheuttaa. Slava kertoo venäläissotilaan sanoneen hänelle: “Natsi, sinä olet syypää Donbasin sotaan, te ja teidän Zelenskyi olette vastuussa tästä kaikesta, natsit.†Tästä huokuu se, millaista informaatiota sotilaille on syötetty. Samaan aikaan koulutuksen puutteessa olevat ihmiset elävät Nicaraguassa sademetsässä rauhallisesti arkeaan. Ehkä sittenkin propagandalla voi olla jopa tuhoisammat vaikutukset kuin koulutuksen puutteella, ainakin jos näitä kahta tarinaa vertailee. Luennollaan Aittokoski kertoo myös kokemuksistaan maailmalla ulkomaan toimittajana. Hänellä on mielenkiintoista tietoa siitä, miten maailmalla pärjää toimittajana, vaikkapa juuri sodan keskellä. Luento loppuu yleisön kysymyksiin, ja päällimmäisenä mieleen jäävät mielenkiintoiset tarinat. Kävelen kotiin, ja matkalla mietin: olenpa onnekas, kun minulla on pääsy luotettavaan tietoon.
Teksti: Aada Nurminen (Teksti on kirjoitettu ÄI6-kurssilla perehdyttäessä tekstilajeihin, joissa suositaan kerronnallisuuden keinoja.)
20E
20A-ryhmä on opettajien mukaan reipas, ja meillä on aina hyvä työrauha. Luokkamme kuvaili meitä näin: rauhallinen, ei kiusaamista, yhteishenkinen, hauska, parempi kuin muut, mukava, positiivinen ilmapiiri, ollaan höpsöjä, hyvä ilmapiiri, kiva, iloinen. Monet pitivät meitä iloisena ja hauskana porukkana. Tulemme kaikki hyvin toimeen keskenämme! 
Ryhmien terveiset Terkkuja kaikille!
20F-ryhmälle kuuluu hyvää. Olemme ainutlaatuinen ryhmä, koko koulun monikansallisin ja silti yhtenäisin. Meidän luokastamme löytyy urheilijoita, hikkejä, ei niin hikkejä, muusikoita, punttipullistelijoita, videopelinörttejä sekä energiajuoma-addikteja.   Useat urheilulajit, kuten jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo, karting, salibandy, frisbeegolf, speedcubing, judo, uinti, yleisurheilu, golf, nyrkkeily ja ratsastus, ovat edustettuina.   Hyvää kesää kaikille!!!  

Olemme aktiivinen ja koulussa menestyvä ryhmä - olemmehan Studies in english -ryhmä. Meidän ryhmässämme tykätään opiskella kaikenlaisia oppiaineita, kuten kuvista, monia eri kieliä, historiaa kuin yhteiskuntaoppiakin. Ryhmästämme löytyy niin tutoreita kuin musiikkiosaajia. Tällaisista aineksista on 20E tehty. Rakkaudesta Pasiin! <3
20A
20F
20D on hyvin reipas ja ahkera luokka, jolla on 32 oppilasta. Luokkalaiset/ryhmäläiset tulevat toimeen keskenään ja tunneilla saa hyvän keskittymisrauhan, kun kaikki osaavat käyttäytyä.
Heips! 20B-ryhmä on vauhdikkaan eloisa ryhmä, jossa ei tunneta tylsyyttä. Ryhmämme heittäytyy haasteeseen kuin haasteeseen ja saamme yhdessä ratkottua pulmat ja tehtävät. Ryhmän henki on mukava ja leppoisa, eikä tosiaan tylsä. Meidän ryhmässämme on monen monta persoonaa ja yhdessä muodostamme hyvän ja reippaan ryhmän. Kesälomalle lähdemme kaikki innoissamme ja otamme kesästä kaiken irti, vaikka kirjoitukset siintävät jo tulevassa. Tsemppiä kirjoituksiin lukemisessa ja hyvää kesää kaikille! Muistakaa lomailla ja nauttia kesästä! Terveisin 20B
20B
20C
20D
Meidän ryhmän vuosi on mennyt oikein miellyttävästi. Poissaoloja on luokalla kertynyt yhteensä varmaa 10 000. Saatamme myös johtaa x-merkintöjen ennätystä koko koulussa, vaikka kuinka monta kertaa ryhmänohjaajamme Heini niistä on muistuttanut. Harva kurssi on mennyt läpi, ja opettajien hiukset harmaantuu meidän luokkaa opettaessa. Moni on saanut hermoromahduksen, sillä luokallamme on välillä vaikeuksia esimerkiksi kuunnella. Paha uskoa, että kukaan opettaja olisi koskaan saanut kaikilta meidän ryhmäläisiltä ajoissa jonkun palautettavan tehtävän. Yhteishenki meidän luokallamme kuitenkin on todella hyvä, koska kaikki voi samaistua toisiinsa lukion aiheuttamista traumoista ja huolista. Ryhmätöissä kuitenkin loistamme ihan huolella. Hyvä esimerkki on tämä Kylän jutut, joka piti tehdä noin vuosi sitten, mutta yllätys yllätys asia saatiin aikaiseksi pari viikkoa ennen kesäloman alkamista monen eri Wilma-viestin jälkeen. 
Innolla odotamme, mitä viimeinen vuosi tuo tullessaan meidän ryhmälle!
-20Câ¤ï¸
21D
21C:n runo 
 
"Ei lukio aina niin haastavaa ole kun jotkut kertoi Yläkoulukin alkaa vetämään haastavuudeltaan vertoi Kun lopultakin alkuhaasteet saatiin ylitettyä On opintojaksot aina olleet finaaliin vietyjä Eiköhän tästä kolmessa vuodessa selvitä Toisaalta saas nähdä, katsotaan sitten sitä"
20G-luokkalaiset kuvailevat luokkaamme mukavaksi, ilmapiiri on hyvä ja kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa. Meidän vuosi on sujunut mukavasti ilman suurempia ongelmia, emmekä malta odottaa, että pääsemme ansaitulle kesälomalle!
20G
21C
Terve kaikille Kouvolan yhteislyseon lukion oppilaille ja opettajille! Meidän luokka on 21B ja me aloitettiin lukio viime vuoden syksyllä. Opiskelu lähti jo pian hyvin käyntiin ja nyt me uskalletaan jo olla lukion tunneilla ihan luontevasti. Ollaan tosi monipuolisia ja pirtsakoita opiskelijoita. Ryhmämme alkoi pohtimaan, miten voisimme kuvailla tunneillamme tavattavaa meininkiä ja esille nousi luokkamme “suuri raajaton iloisuusâ€. Ryhmänohjaajanamme toimiva Tero Aho on myös tottunut “alamaisiinsaâ€â€¯jo melko hyvin. 21B toivottaa koko lyskan väelle hyvää tulevaa kesälomaa ja onnittelut ponnisteluista tämän lukuvuoden parissa. 
Ryhmämme, 21D – Meissä on voimaa Me olemme 21D. Kun lukuvuosi alkoi, olimme joukko ihmisiä, jossa joku oli sieltä, mutta toinen tuolta ja joku teki sitä, mutta toinen tätä. Vaikka olimme erilaisia, opimme lukuvuoden aikana tuntemaan toisemme. Opimme arvostamaan toisiamme, ymmärtämällä erilaisuutemme, sekä omat heikkoutemme että vahvuutemme. Opimme muodostamaan kokonaisuuden, jossa jokainen on toimivan palapelin palanen, eikä saksiakaan tarvita sovittamaan paloja paikalleen. Opimme olemaan erilainen, avoin ja yhteistyökykyinen ryhmä, jossa avain onnistumiseen on me, sillä meissä on voimaa. -Me, 21D
20H
Hei! 20H-ryhmä täällä!   Meillä on mennyt opinnot ihan mallikkaasti ja olemme saaneet hyvää palautetta monelta eri opettajalta meidän tuntityöskentelystämme ja opiskelustamme. Olemme kuulemma silti ahkeria ja opintoihin keskittyneitä, vaikka välillä menisi opiskelut vähän pieleen. Kaikki silti yrittävät kuitenkin jaksaa väsyneisyydenkin jälkeen.   Ryhmästämme löytyy opiskelijoita moneen eri otteeseen ja kaikki on omalla tavalla jossain hyviä. Jotkut ovat perehtyneet tietotekniikkaan ja sen maailmaan ja jotkut enemmän taiteeseen ja liikuntaan ja muihin asioihin. Meidän luokassa on monesta eri koulusta ja eri paikkakunnalta tulleita.  Ryhmäämme on liittynyt myös uusia opiskelijoita vuosien varrella, jotka on otettu mukaan iloisin mielin! Viihtyvyys luokassamme on ihan hyvä ja tulemme toimeen. Teemme yhteistyötä hyvin, esimerkiksi autamme toisiamme luokan ryhmässä kokeisiin opiskelussa. 20H kiittää ja jatkaa tsemppaamista samaan malliin!
21B
21A
Vauhdikkaasti on lähtenyt ensimmäinen
21A-ryhmän yhteinen lukiovuosi
käyntiin. Ryhmän vuosi on ollut täynnä
iloa, jännitystä ja uutta intoa. Vuosi on
mennyt todella nopeasti, tuntuu sille,
kuin se oli vasta alkanut. Aika kuuluu
nopeasti mukavassa ryhmässä. Vaikka
ryhmän jäsenet ovat aivan eri puolilta
Kouvolan seutua, on silti löytynyt
samanhenkisiä uusia kavereita. Ryhmä
on iloinen ja energinen, joskus vähän
liiankin. Kaikki tulevat hyvin toimeen,
ja jokainen huomioidaan, sekä yleinen
tunnelma on myönteinen. Voisi sanoa, että kaikin puolin vuosi on mennyt hyvin ja ryhmälle kuuluu hyvää. Jokainen odottaa lomaa innolla, jopa hieman malttamattomana. Energisin terveisin 21A!
21F-luokalla on ollut hauska, tuottoisa ja viihtyisä lukuvuosi.   21F toivottaa hyvää kesää! 
Moro! Me ollaan 21G ja meillä on ollut kiva lukuvuosi! Meillä on hyvä ryhmähenki ja huumorintaju. Hyvää kesää kaikille toivottaa 21G
21F
21H
Moikka yhteislyseon väki ja muutkin lukijat! 21E:n lukiotaival on alkanut tosi hyvin ja ainakin yleinen ilmapiiri on hyvä, vaikkakin ollaankin aika hiljainen porukka ja siitä kuuluukin välillä kommenttia niin opettajilta, kuin myös luokan äänekkäimmiltä oppilailta… Opiskelut on kaikilla mennyt hyvin ja meidn keskuudessa on ollut ihan huippuja vaihto-oppilaitakin, joiden kanssa on ollut tosi mielenkiintoista keskustella mm. kulttuurieroista, joita on yllättävän paljon! Lomaa odotellaan kaikki innolla ja ollaankin se ansaittu tän lukuvuoden jälkeen! Hyvää kesää kaikille tasapuolisesti!
21E
21G
21H on tosi jees ryhmä. Meitä on yhteensä 33 opiskelijaa. Ryhmänohjaaja Markon sanoin meillä on aktiivinen ote opiskeluun eikä asioiden hoitaminen ajallaan ole ongelma. Lukion aloittamisessa yksi parhaimmista asioista on ollut tutustua uusiin luokkakavereihin, jotka tuovat ryhmään eloa ja iloa laajalti eri puolilta Kouvolaa ja tuulahduksia myös muista kulttuureista. Meille onkin alkanut muodostumaan mukava ja rento ryhmähenki. Tulevia vuosia ja yhteisiä kohelluksia odotellessa! 
Aalto Alina Joanna Aapro Jonne Mikael Aapro Riina Saija Marjaana Ahlbom Alexandra Katariina Aksels Elina Anniina Andersson Taina Maria Anteroinen Ronja Karoliina Brofeldt Eeva Ilona Cihangir Onni Olavi Danckaarts Eva Isabella Eerola Peetu Aapo Akseli Ekroth Atte Oskari Ekroth Ossi Tapani Elomaa Elli Marja Anneli En Veera Bettina Engberg Tuomas Kristian Finne Rasmus Ilari Frilander Kristian Johannes Haapaniemi Oona Emilia Hallikas Juliette Nuppu Cecilia Hang Emily Happo Vili Willbert Eemeli Harinen Joel Marius Harju Ellinoora Inkeri Hasu Anni Sofia Heinola Kaisa Pauliina Hemmilä Mirka Annika Hermunen Aatu Hermanni Hienonen Mimmi Iiris Annika Hirvisuo Antton Viljo Juhani Hohti Sanni Serafiina Hokkanen Tytti Sisko Honkakoski Sanni Iida Maaria Hostikka Emmi Susanna Huovila Eetu Anton Elias Hurmerinta Aapo Mikko Matias Hyttinen Atte Valtteri Hyvärinen Kristina Erika Hyvönen Niko Johannes Iivonen Pekko Veikko Jalo Helmi Venla Inkeri Jokinen Jasper Sebastian Judin Vilma Kaarina Järvi Vilma Matilda Jääskeläinen Atte Juho Aleksi Kaijanmäki Essi Maria Elina Kaisto Iida Josefiina Kanervo Heta Juulia Kankfelt Iiris Sofia Karppinen Jenni Elina Kauppila Markus Anton Einari Kauppila Veera Elsi Kaarina Keppo Pinja Tuulia Kinnunen Elias Ukko Tapani Kirjanen Darina Elizabeth Kohonen Siiri Marja Koistinen Anniina Elina Kollanus Oona Katariina Korkalainen Veeti Pekka Oskari Korppi Maiju Alina Kovanen Henry Kristian Kuittinen Juuso Kristian Verneri Kujala Visa Valle Tuomas Kukkola Tinka-Tara Daniela Kultanen Joni Sulo Olavi Kymäläinen Pinja Emilia Laakso Vertti Nooa Nestori Laine Jenni Susanna Laitala Noora Olivia Laitinen Jenna Riikka Elina Laitinen Mikko-Pekka Viljami Laitinen Netta Anniina Laitinen Tuomas Viljami Laurila Ira Sofia Laurinantti Auri Helena Lautala Aliisa Kerttu Anneli Lehtomäki Veera Annikki Leppä Aake Aksel Juhani Leppälä Kasperi Elias Leppänen Pinja Birgitta Hannele Levänen Janina Neea Maria Lindeman Teemu Einari Lindqvist Topi Petteri Loikala Jenna Juliana Lonka Essi Matilda Luukka Noora Emilia Majuri Sanni Loviisa Malmberg Elina Aleksandra Mansanthia Miia Markkanen Minttu Marika Martikainen Risto Patrik Metiäinen Rasmus Mikael Mickos Meta Mariia Aleksandra Mukkula Rami Tuomas Myller Kira Mimmi Emilia Myyrä Iina Jenna Emilia Mäkelin Alisa Katariina Mälly Elias Kristian Nieminen Elina Kaarina Nikkinen Noora Olga Helena Niva Aleksandra Emma Maria Nurmi Ella Marleena Nurminen Tomas Max Mikael Nyman Vilhelmiina Hilkkamaria Oinonen Jesse Vili Kristian Ojala Aaro Elias Ojanen Meri Kaarina Olli Konsta Akseli Partanen Kerttu Kirsikka Patanen Osmo Olavi Peltola Laura Maria Kristiina Perttola Odessa Aada Orvokki Pesonen Kasper Oiva Dominic Pessa Peetu Benjamin Pieksemä Emmi Amanda Pigg Joona Samuel Puhalainen Veikka Juho Olavi Pynnönen Wenla-Sofia Amanda Pyötsiä Aino Amanda Pöyry Samuel Onni Mikael Rahkonen Emilia Oona Maria Rantanen Wilhelmina Emilia Alexandra Reijo Pauli Emil Ritola Julia Tuulikki Rossi Iida Sofia Ruoppa Elisa Aino Eveliina Saarela Isla Cecilia Saarinen Sara Amanda Sahamies Ekku Edvard Sakki Meeri Sirtte Esteri Salmi Kirsikka Helmi Maria Salmi Nora Camilla Sihvo Tuomas Viktor Sihvola Sanni Ilona Sorsa Amanda Emilia Suutari Essi Linnea Syrlin Nea Katriina Talo Oskari Elias Timperi Hanna Miranda Toikka Senni Ida Vilhelmiina Toivakka Noora Heleena Toivonen Aino Lyydia Toivonen Touko Johannes Tommiska Aurora Emilia Tommiska Oliver Anton Tommola Anna Katariina Tuomainen Markus Akseli Tuominen Sofia Katariina Turklin Leevi Tuisku Teemu Turklin Viivi Taika Maarit Tuviala Elisa Aurora Tykkälä Netta Oona Olivia Tynys Oliver Tapani Tynys Pinja Viivi Maria Ukkola Elli Bettina Tuulikki Utriainen Janita Aino Anneli Uusitalo Janna Riia Annika Uutela Heini Sisko Vainikainen Ella Noora Emilia Valkeinen Susanne Elsa Vanhala Kaisa Anniina Vanhalakka Elias Ilari Vastamäki Minni Anni-Ilona Veijonen Silja Julia Vierula Peppi Olivia Viherlehto Nea Erika Viljanen Iris Venla Susanna Vilkki Senni Marjaana Virtanen Enni Ilona Väre Antti Valtteri Väänänen Nea Emilia Wallenius Vilma Kaisa Sofia Weckström Aura Maija Anniina Weckström Tuuli Eila Annika Willström Matias
Kouvolan Yhteislyseon
uudet ylioppilaat
keväällä 2022
Yhteensä 178 uutta ylioppilasta, joista 3 ei halua nimeään julkisuuteen.
Stipendit ja palkinnot
keväällä 2022
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Ronja Anteroinen Peetu Eerola Anni Hasu Heta Kanervo Darina Kirjanen Siiri Kohonen Anniina Koistinen Alexandra Niva Vilhelmiina Nyman Aaro Ojala Sanni Sihvola Aino Toivonen Aino Hämäläinen Venla Viljakainen Maija Salovaara Essi Nikki Aida Ahola Viivi Koskinen Iina Koljonen Lotta Haapaniemi Ella Palviainen Minja Liimatainen Joona Katainen Lotta Nieminen Reetta Kiislahti Sisu Vepsäläinen Anni Vesterinen Saara Viitanen 

Kouvolan Yhteislyseon rahasto Mirka Hemmilä Vilma Judin Atte Jääskeläinen Juuso Kuittinen Jenni Laine Kasper Pesonen Veikka Puhalainen Nea Syrlin Markus Tuomainen Viivi Turklin Bettina Ukkola

Kouvolan Yhteislyseon kuvataidestipendi Noa Federley Sointu Kokko

Kouvolan Yhteislyseon liikuntastipendi Nuutti Ahtola Elias Pitkänen 
Kouvolan Yhteislyseon musiikkistipendi Altti Lehmusmetsä Vilma Toppila Kouvolan Yhteislyseon opiskelijakunta Alina Aalto Topi Lindqvist Iida Rossi 

Raino Kukkosen 70-vuotissäätiö Veera Kauppila Visa Kujala Isla Saarela Janna Uusitalo 

Kouvolan Tyttölyseon Perinneyhdistys Elisa Ruoppa 

Lumon Oy Essi Suutari

Reuna-kustantamo Isla Saarela

Kouvolan Suomi-Saksa yhdistys Visa Kujala Isla Saarela

MLL Pinja Kymäläinen Netta Laitinen Odessa Perttola 

LC Kouvola Meeri Sakki
LC Valkeala Riina Aapro Tinka-Tara Kukkola Noora Toivakka Kaisa Vanhala

LC Jaala Markus Kauppila 
Kokoomuksen Kouvolan kunnallisjärjestö Jenna Jokinen 
Kouvolan seudun kieltenopettajat ry. Heta Kanervo

Pohjola-Nordenin kirjapalkinto Aaro Ojala

Sverigekontakt i Finland rf:n kirjapalkinto Aapo Hurmerinta Atte Jääskeläinen
 Suomalaisen kirjakaupan kirjapalkinto Alisa Mäkelin (espanja) Janna Uusitalo (espanja) Essi Suutari (ranska) Vilhelmiina Nyman (ruotsi)
Aurora Tommiska (ruotsi) Anni-Ilona Vastamäki (ruotsi) Anniina Koistinen (saksa) Nea Väänänen (saksa) Aino Hämäläinen (äidinkieli) Venla Viljakainen (äidinkieli) Peppi Hostikka (äidinkieli) Taru Niemelä (äidinkieli) Mikael Liimatainen (äidinkieli) Viivi Koskinen (äidinkieli) Inkeri Niemelä (äidinkieli) Aleksi Värjä (äidinkieli)
 Ruotsin kielen kirjapalkinto Anni Hasu Veera Kauppila Siiri Kohonen Anniina Koistinen Veeti Korkalainen Jenna Loikala Isla Saarela Essi Suutari Hanna Timperi Leevi Turklin

Otavan kirjastipendi Anni Hasu Jenni Laine Anni Okka Elisa Ruoppa Oikeusguru-kunniakirja Sanni Sihvola Talousguru-kunniakirja Joona Pigg

Long Play –lehti Leevi Turklin

Kemia-lehti Arno Koskenranta Niilo Mämmelä Enni Ramula Maija Salovaara Tiede-lehti Verna Lempiö 

Suomen tietokirjailijoiden kirjastipendi Joona Pigg Sanni Sihvola 

Atenan kirjastipendi Anni Hasu Heta Kanervo Elias Kinnunen Siiri Kohonen Visa Kujala Kasper Pesonen Elisa Ruoppa Essi Suutari Noora Toivakka Aurora Tommiska Bettina Ukkola

Pro Musica –mitali Aapo Hurmerinta Helmi Jalo Atte Jääskeläinen Veera Lehtomäki Vilhelmiina Nyman Kasper Pesonen Koulujen musiikinopettajien liiton kunniakirja Oona Haapaniemi Lauri Ikonen Teemu Lindeman
Tarkempia tarinoita tapahtumista
Hyvää kesälomaa!