KYLän jutut - Kouvolan Yhteislyseon vuosikertomus 20-21

Kouvolan Yhteislyseon vuosikertomus 2020-2021 Mikäs tää lehtinen nyt oikein on? Mikä ihmeen vuosikertomus? 4 Katsaus menneeseen lukuvuoteen 2020-2021 6 Rehtorin ajatuksia kuluneesta lukuvuodesta 7 Ylioppilaan puheenvuoro 8 KYL kuuluu -kampanja 10 Pikakatsaus tutorvuoteen 11 Opiskelijakunnan hallitus 12 Loputon kronikka 14 Luna on menossa mukana 16 Iiris tuo monipuolisuutta oppimiseen 18 Livekonsertit vaihtuivat videointiin 20 Vanhojentanssit kotona 21 Filosofiasta oppeja tulevaisuuteen 22 Kielitaito on merkittävä osa elämää 24 Intohimona taide 26 Englannin kieli haastaa suomen kielen 27 Miten tienata helppoa rahaa lukiolaisena? 28 Laskinohjelmistot haltuun harjoittelemalla 30 Vuorovaikutustaitojen ja puhumisen taituriksi 32 Älä syrjäydy, lue kirjoja! 34 Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan 36 Elokuvaohjaaja on maailman paras ammatti - Tuukka Temonen 38 "Aprender idiomas - C'est utile et amusant" 40 Ylioppilaat 2021 42 Stipendit ja palkinnot 2021 44 Kouvolan Yhteislyseo Tervetuloa lukemaan KYLän juttuja! Kouvolan Yhteislyseon keväisin ilmestyvässä mediajulkaisussa kurkistetaan tällä kertaa, mitä kuuluu eri oppiaineille lukuvuonna 2020-2021ja mitä kaikkea etäopetuksesta huolimatta koulussamme on tapahtunut. Pääset mukaan muun muassa vanhojen tanssiharjoituksiin, kevytyrittäjän työkuvioihin, koulukoira Lunan luokkakierrokselle. Julkaisussa on edellisvuoden tapaan myös perinteisen vuosikertomuksen antia. Rehtori luo katsauksen menneeseen lukuvuoteen, ja opiskelijakunnan hallitus kertoo omasta toiminnastaan. Sivuilta löytyvät myös uusien ylioppilaiden ja stipendiaattien nimet. Julkaisun sisältöä ovat ideoineet lehtityön kurssilaiset, mutta juttuja ovat kirjoittaneet erityisesti 20c-ryhmän opiskelijat. Graafisen ilmeen ovat toteuttaneet kuvataiteen opiskelijat Johanna Hyppänen (taitto ja kuvitus) sekä Alina Aalto ja Mira Mäkelin. Kylän juttujen toimituskuntaa ovat ohjanneet kuvataiteen opettaja Nana Cihangir ja äidinkielen opettaja Minna Kujala. Lämmin kiitos haastateltaville myötämielisestä suhtautumisesta! Kiitos myös kaikille muille tavalla tai toisella julkaisua vauhdittaneille kouluyhteisömme jäsenille! Mukavia lukuhetkiä ja hyvää kesää! Lorem ipsum dolor SISÄLLYS MARRASKUU Helmi Jalon lukiodiplomikonsertti 27.11.2020 Sippolan kirkossa KESÄKUU Kevään ylioppilasjuhla ja päättäjäiset 5.6.2021 Kesäloma alkaa 2020 HELMIKUU Itävalta-kirjoituskilpailun palkintojenjako 1.2.2021 TOUKOKUU Sananvapauden päivän mediakriittisen luennon piti Vastalääke ry:n edustaja Sini Leskinen 3.5.2021 Lukiodiplomikonsertti kaupungintalon juhlasalissa 12.5.2021 Luontoliikuntakurssin Repoveden-retki 22.5.2021 Elokuvaohjaaja Tuukka Temonen vieraili elokuvakurssilaisten oppitunnilla 24.5.2021 World Climate Simulation – YK:n ilmastoneuvottelusimulaatio englannin 7. kurssilla 25.5. KOUVOLAN YHTEISLYSEON LUKUVUOSI 2020 - 2021 HUHTIKUU Kyl kuuluu –kampanja 1. - 30.4.2021 Pääsiäisloma 2. - 5.4.2021 Etäopetus päättyy 5.4.2021 Kirjan ja ruusun päivän etävierailulla kirjailija Jyri Paretskoi 23.4.2021 Red Nose Companyn näytelmästriimi Don Quijote ensimmäisen vuoden opiskelijoille Virtuaalipenkkarit 30.4.2021 LOKAKUU Syksyn ylioppilaskirjoitukset 14.9. - 1.10.2020 MAOL ry:n Neljän tieteen kisat: kemia 6.10.2020 MU6-ryhmän konsertti videon muodossa Syysloma 19. - 25.10.2020 Opetushenkilöstön lomautus 8. - 16.10.2020. Valokuvaus 28. - 29.10.2020 2020 HEINÄKUU Kesäloma 2021 JOULUKUU Etäopetus alkaa 2.12.2020 Syksyn ylioppilas- ja itsenäisyyspäiväjuhla 4.12.2020 Virtuaalinen joulutervehdys 18.12.2020 Joululoma alkaa 19.12.2020 TAMMIKUU Kevätlukukausi alkaa 7.01.2021 Ruotsin valtakunnallinen kirjoituskilpailu abeille 28.1.2021 SYYSKUU Ryhmäytys 9. - 11.9.2020 ELOKUU Lukiotyö alkaa 11.08.2020 MAALISKUU Talviloma 1. - 7.3.2021 Hugh Clack XAMK:sta luennoi englanniksi työhakemuksista ja työhaastatteluista 10.3.2021 Kevään ylioppilaskirjoitukset 16. - 31.03.2021 Joonas Hasu etävierailulla MU5-kurssilla 24.3. Tuomo Mannonen etävierailulla MU5-kurssilla 25.3. Kirjailija Olli Sarpo etävierailulla 26.3.2021 Rehtorin ajatuksia Arvoisat ylioppilaat, rehtorit, opettajat ja kotiväki! Tähän lukioon hakeminen oli elämäni paras päätös.Heti lukion alkaessa yhteishenki, koulun tapahtumat ja yleinen ilmapiiri yllättivät ja ilahduttivat, sillä vastaavaa ei ollut edellisissä kouluissa. Koulussamme kiertääkin entisen rehtorimme sanonta:”Lukio on elämäsi parasta aikaa." Koronapandemian takia viimeinen lukiovuosi tosin oli poikkeuksellinen, eikä kulunut vuosi varmasti vastannut monenkaan kuvitelmia mielekkäästä abivuodesta. Siitä on kuitenkin nyt selvitty. Tänään jokainen valmistuva voi olla todella ylpeä itsestään, sillä vaikka mikään ei vähään aikaan ole ollut helppoa, selvisit silti ja saat kutsua itseäsi ylioppilaaksi. Asiat eivät ehkä ole menneet kaikilla suunnitelmien mukaan, mikä on täysin ymmärrettävää. Täytyy muistaa, että vuosi on ollut kaikille vaikea. Ei ole itsestäänselvyys, että saat painaa lakin tänään päähäsi, ja jo se, että valmistut, on voittajan merkki. Meidän ei onneksi tarvinnut pärjätä yksin. Koko lukion ajan ja erityisesti nyt viimeisenä vuotena niin vanhemmat kuin opettajat ovat olleet tukenamme. Kiitos kannustamisesta, tukemisesta, eteenpäin työntämisestä ja muistuttamisesta selvittämättömistä poissaoloista. Apunne on ollut korvaamatonta. Abivuotemme oli erilainen ja siksi myös unohtumaton. Varmaan vielä vanhoinakin muistelemme sadanrikkojaisia, jotka peruttiin tuntia ennen h-hetkeä, karanteeneja ja etäpenkkareita. Ehkä kaikelle pystyy silloin jo nauramaan. Vaikka aikaa yhdessä on vietetty vähemmän, samanlaiset kokemukset ja tuntemukset ovat vahvistaneet yhteenkuuluvuudentunnettamme. Samalla myös keksimme uusia tapoja toteuttaa asioita yhdessä, esimerkiksi KYL kuuluu-kampanja näytti todella, mihin kaikkeen pystymme yhteisvoimin. Toivon, että samanlainen henki jäisi Kouvolan Yhteislyseoon pysyväksi perinteeksi. Nyt lukion päättyessä ja jatko-opintojen alkaessa toivoisin, että jokainen meistä pystyisi kääntämään abivuotemme mahdolliset koettelemukset itselleen voimavaraksi – koska selvisin tästä, selviän myös tulevista haasteista. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet mieleenpainuvia ja tuoneet mukanaan uusia ystävyyssuhteita ja kokemuksia, joista olen ikuisesti kiitollinen. Koronavuodesta huolimatta pystyn ja toivon, että jokainen meistä pystyisi sanomaan, että lukio on ollut tähänastisen elämämme parasta aikaa. Iida Kääpä kuluneesta lukuvuodesta Lukuvuoden 2020-2021 työ on jo lähes päätöksessään, ja edessä siintää kesäloma. Loma on varmasti kaikille hyvin ansaittu ja tarpeeseen tuleva erikoisen sekä erilaisen kouluvuoden jälkeen. Rehtorin näkökulmasta katsoen kuluneeseen lukiovuoteen on mahtunut paljon uutta ja yllättävää. Keväällä 2020 alkanut korona-aika heijastui voimakkaasti myös nyt päätöksessä olevaan lukuvuoteen. Lukuvuoden alussa tehdyt suunnitelmat tapahtumia, retkiä ja opetusjärjestelyjä varten jouduttiin vuoden aikana muuttamaan useaan kertaan. Monet lukiovuoden huipentumat, kuten penkkarit ja vanhojen tanssit, jouduttiin siirtämään tai järjestämään uudella tavalla. Lähiopetus, etäopetus ja hybridiopetus tulivat lukuvuoden aikana opetusmuodoiksi aina vallitsevasta tilanteesta ja ohjeista riippuen. Koronan keskellä järjestettiin myös kahdet ylioppilaskirjoitukset, jotka saatiin kuitenkin vietyä onnistuneesti läpi. Kuluneen lukuvuoden haasteista ja ennakoimattomuudesta huolimatta saimme vuoteen paljon ilonaiheita. Monet lukuvuoden tapahtumat toteutettiin poikkeavalla ja kekseliäällä tavalla. Virtuaalipenkkarit keräsivät meidät ruudun ääreen seuraamaan abien jäähyväisiä lukioelämälle. Erityisen ilahtunut olen tämän vuoden abiturienttiemme KYL kuuluu -kampanjasta, jossa kerättiin varoja Nyyti ry:n kautta nuorten mielenterveystyölle. Vaikean ajan keskellä nuoret kantoivat upeasti huolta myös toisten nuorten jaksamisesta. Lukiovuoteen leimansa ovat antaneet myös uudistukset, joita lukioihin ollaan tekemässä. Uusi lukion opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2021. Tämän lisäksi oppivelvollisuus laajenee myös toiselle asteelle samaan aikaan. Oppivelvollisuus tuo mukanaan paljon uusia asioita, joista yhtenä ilmaiset oppimateriaalit ja tietokone lukio-opintonsa syksyllä 2021 aloittavalle. Lukuvuoden päättyessä haluan lämpimästi kiittää koulumme henkilökuntaa kuluneen lukuvuoden työstä. Työtä on ollut paljon, ja se vaatinut joustavuutta sekä muuntautumiskykyä. Tästä suuri kiitos. Jatkaville opiskelijoillemme toivotan menestystä lukio-opintoihin jatkossa. Kiitän hyvästä asenteesta, jolla opintoja on viety eteenpäin. Ratkaisevana tekijänä opintojen onnistumisessa on opiskelijoiden kotiväki. Tästä teille lämmin kiitos. Tukenne ja apunne ovat olleet korvaamattomia tänä epävarmuuden aikana. Päivän tähtiä ovat tänään Kouvolan Yhteislyseon 178 uutta ylioppilasta. Olette venyneet huikeaan suoritukseen haasteellisen ajan keskellä.Teillä on nyt tulevaisuus ja sen ovet edessänne. Avatkaa niitä pelkäämättä ja luottakaa itseenne. Selviätte varmasti, olettehan sen jo osoittaneet kuluneen ja erikoisen lukiotaipaleenne aikana. Lämpimät onnittelut Teille. Lopuksi haluan toivottaa kaikille aurinkoista ja turvallista kesää. Nautitaan tulevasta kesästä. Sanna Liljeqvist, rehtori Marika Bergman 12.3.2021 ‘’Olimme kaikki valmistautuneet aamusta lähtien sadanrikkojaisiimme. Kun olimme jo täysissä pukeissa valmiina menemään koululle Kreikan jumaliksi pukeutuneina, saimme viestin, että sadanrikkojaisia ei tulekaan. Totta kai se ärsytti, ja monet menivätkin osoittamaan mieltään koululle silti pukeutuneena. Kuuluisat huudot huudettiin sitten baarissa. Päivän julkaisuissa käytettiinkin häshtägiä #kabina." Patrick Haga 18.4.2021 ‘’Sitkeä on tahto ollut päästä Wanhoja tanssimaan, mutta sitkeäksi on tämä Wuhanin tuliainenkin osoittautunut. Virus voi hidastaa matkaa kohti ikäluokkamme tärkeää virstanpylvästä, mutta lopulta tulemme seisomaan voittajina tanssilattialla." Raha päätettiin luovuttaa Nyyti ry:lle, joka on opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä järjestö, jolla oli jo valmiiksi rahankeruuoikeudet. Keräyksen tavoitesumma oli 5000 euroa, josta saatiin kerätyksi noin 3200 euroa. Vaikka summa jäi pienemmäksi kuin oli ajateltu, se on kuitenkin suuri lahjoitus järjestölle. Sen avulla saadaan monelle nuorelle apua myrskyisiin päiviin. Kampanjan sosiaaliset mediat voi löytää #kylkuuluu-tunnisteella ainakin Facebookista ja Instagramista. Teksti: Kaisa Heinola ja Vilma Judin Marjukka Tani haastatteli opiskelijoita ja kyseli heidän tuntemuksiaan ja mielipiteitään perutuista tapahtumista: Kuva: Teemu Pakarinen KYL KUULUU Vuoden 2021 abit olivat odottaneet penkkareita ja muita viimeisen lukiovuoden perinteitä kuin takkatulta ja kuivia villasukkia sateessa rämpimisen jälkeen. Kesän aikana koronatilanne Suomessa oli hyvin hallussa, mikä antoi toivoa normaalista viimeisestä lukiovuodesta.Syyslukukausi alkoikin rauhallisissa merkeissä, vain hygienia korostui koulussa aiempaa enemmän. Abeilla tapahtumien suunnittelu oli kovassa vauhdissa jo elokuussa. Sadanrikkojaiset olisivat ensimmäisenä vuorossa. Niihin oli käytetty huomattava summa rahaa, ja kaikki olivat niistä innoissaan (paitsi ehkä ykköset, jotka eivät välttämättä olleet aivan perillä, mitä tuleman pitää). Sinä aamuna, kun sadanrikkojaiset olisi kuulunut järjestää, kohtasi abeja kuitenkin suuri pettymys. Lämpimien villasukkien ja takkatulen sijasta saatiin lisää vettä niskaan pessimismin synkistä ukkospilvistä: tapahtuma oli peruttu. Koronatilanne pahentui Kouvolassa, ja abit joutuivat tulemaan siihen lopputulokseen, ettei penkkareita perinteiseen tapaan voitaisi järjestää. Ainakin karkkien heittelystä ja kulkueesta olisi luovuttava. Mitä karkkirahoilla siis tehtäisiin? Syntyiajatus KYL kuuluu -hyväntekeväisyyskampanjasta, jonka tarkoituksena olisi edistää opiskelijoiden mielenterveyttä ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa. Abiturientit Sara Mäkinen ja Wendi Kivistö ottivat kampanjan vetovastuun tavoitteenaan nuorten aurinkoisempi tulevaisuus. Kampanjan alussa etsittiin sopiva lahjoituskohde. Sen lisäksi luotiin Instagram- ja Facebook-tilit, joiden kautta kampanja on ottanut kantaa asioihin. Tileillä on myös julkaistu muiden opiskelijoiden näkemyksiä koronan ja etäkoulun vaikutuksista mielenterveyteen. KYL kuuluu -kampanja on saanut näkyvyyttä mediassa, esimerkiksi Kouvolan Sanomissa ja Ylen uutisissa. Wendille ja Saralle onkin haastattelupyyntöjä sadellut. Kuluneena lukuvuonna Kouvolan Yhteislyseon opiskelijakunnan hallituksen työmäärä on jäänyt vähemmälle vallitsevan pandemian takia. Syyslukukauden alussa valitsimme uuden kokoonpanon ykkösistä hallitukseen. Vuosi lähti hyvin käyntiin muutamien lähikokouksien merkeissä, ja ykköset opettelivat uusia työtehtäviään vauhdikkaasti hallituksessa. Joulukuussa, kun koko koulumme siirtyi etäopetukseen, jatkoimme kokoustamista etänä. Koulumme järjestämässä puurojuhlassa oli hallituksen edustajia juontamassa ja vetämässä ohjelmanumeroita. Myös perinteinen lahjakortin arvonta suoritettiin @kylhallimoinstagram-arvonnan kautta. Tili muuten kannattaa ottaa haltuun tulevia arvontoja varten! Lahjakortteja arvottiin Suomalaiseen kirjakauppaan kolme kappaletta ja virallinen arvonta suoritettiin puurojuhlassa. Syksyllä uudistimme myös koulumme Minecraft-serverin, joka oli jälleen kerran menestys! Minecraft-serveri tuli tarpeeseen etäaikana kaikkien istuessa kotona päivät pitkät. Hallimon edustajia oli koululla kevään aikana jakamassa vastakirjoittaneille abeille ylioppilaslakkeja, jotka he saavat ansaitusti vetää päähänsä tämän erikoisen vuoden päätteeksi kevätjuhlassa. Tämän vuoden kevätjuhlassa nähdään myös hallimon edustajia juontotehtävissä. Vaikka hallimon toiminta on jäänyt vähäiseksi kuluneen vuoden aikana, olemme silti parhaamme mukaan järjestäneet koulumme sosiaalisissa medioissa kampanjoita ja muita tapahtumia. Myös koulumme abiturientit päättivät penkkareiden peruuntumisen vuoksi pistää pystyyn #kylkuuluu-keräyksen, joka menestyi upeasti. Hienoa työtä, abit! Hallitus vuosimallia 2020-2021 kiittää ja kuittaa. Odotamme jo innolla ensi syksyä sekä tulevia hallimon jäseniä, joiden kanssa pääsemme suunnittelemaan kaikkiea uutta ja jännää! Nähdään taas syksyllä! Teksti: Elina Anttonen ja Juliana Pohjola Hallitus vuosimallia 2020-2021 kiittää ja kuittaa Lukuvuonna 2020-21 Kouvolan Yhteislyseon tutoreina toimivat: Salla Myllyä (18F), Elina Nieminen (19D), Wenla Pynnönen (19D), Nora Salmi (19D), Taru Turpeinen (19D), Oona Haapaniemi (19E), Leevi Heinonen (19E), Aapo Hurmerinta (19E), Vilma Judin (19E), Ira Laurila (19E), Elina Malmberg (19E), Aleksandra Niva (19E), ElisaRuoppa (19F), Isa Hölttä (19G), Netta Laitinen (19G) ja KiraMyller (19G). Kuluneen lukuvuoden aikana korona valitettavasti sotki monet suunnitelmat ja tutorvuosikin oli aiempiin vuosiin verrattuna hyvin erilainen. Lukuvuoden alussa pääsimme toivottamaan uudet ykköset tervetulleiksi kouluumme ja tutustuttamaan heitä lukioarkeen, mutta alkusyksyn jälkeen arki muuttuikin merkittävästi silloisen koronatilanteen takia. Valitettavasti koronan vuoksi kaikki ykkösluokat eivät myöskään saaneet omaa ryhmäytymispäiväänsä, mutta moni muu tempaus puolestaan taipui myös etätoteutukseen. Esimerkiksi ysiluokkalaisille suunnatuilla KouAhead-messuilla tutorit olivat esittelemässä koulumme toimintaa videolähetyksessä messujen etätoteutuksen vuoksi ja myös koulun esittelyt tapahtuivat tänä vuonna Teamsin kautta. Vaikka kulunut lukuvuosi on ollut poikkeuksellinen eikä montaa perinteistä tapahtumaa ole päästy toteuttamaan, kokonaisuudessaan tutorvuosi on ainakin ollut mieleenpainuva. Tutorit haluavatkin kiittää ihania opojamme kärsivällisyydestä sekä kaikesta tutortoimintaan liittyvästä avusta. Erityismaininta tutorkoira Lunalle, joka aina niin innokkaasti on ottamassa opiskelijoita vastaan! Kiitokset myös kaikille opettajille sekä kanssaopiskelijoille - ilman teitä tutortoiminta ei onnistuisi! Teksti: Elisa Ruoppa PIKAKATSAUS TUTORVUOTEEN Aikojen saatossa historian virheitä on toistettu mutta historiasta on myös opittu. Tärkeimmäksi esimerkiksi Lintinen nostaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan, joita lukiossa käsitellään perusteellisesti. Kappale kunnioitusta Lintinen korostaa historiallisen tietämyksen merkitystä kaikissa ammateissa ja kaikilla elämänaloilla. Tulevaisuuden tutkiminen on yksi nykyajan tutkimuksen aloista, ja siinäkin hyödynnetään historiaa. Moniin eri aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen, liittyviä skenaarioita eli ennustuksia tulevasta tehdään nojautumalla historiaan. Historiaa voisi lähestulkoon pitää yhtenä yleissivistyksen perustuspilareista, sanoo Lintinen ja lisää sen tuntemuksen ja merkityksen arvoa kertoen, ettei äänestäisi sellaista poliitikkoa, jolta tämä perustuspilari uupuisi. Historialla voi myös olla haitallisia vaikutuksia nykyaikaan. Jos historiasta ei päästetä irti vaan tartutaan kynsin ja hampain vanhaan, voi ihmisen tarinan uusin painos sisältää monenlaisia ongelmia. Historia voi olla hyvin kiehtovaa, mutta se palvelee meitä parhaiten vain, jos kunnioitamme sitä. Historia on tositarina, joka käy yhä todemmaksi ja tarkemmaksi tutkijoiden ansiosta. Jokaista sanottua tai kirjoitettua sanaa ei välttämättä tarvitse tietää, kunhan vain näkee punaisten lankojen muodostaman juoniverkon. Teksti: Leo Heikkilä, Nea Karvonen, Telma Pellilä o Kaikella on alku Historiantunneilla ei tutkita pelkästään ollutta ja mennyttä, vaan mietitään, miten historia vaikuttaa nykyhetkeen ja miten historian tietämystä voisi nykyaikana hyödyntää.  Ennen taisteltiin metallisilla miekoilla, nyt “miekat” ovat koodeja bittiavaruudessa. Aseet ovat vaihtuneet, mutta taistelu jatkuu. Elämäämme voisi ajatella tarinana. Tarina jatkuu, kun sivuja tohtii kääntää, ja seuraava sivu jatkaa edellisen tarinaa. Kouvolan Yhteislyseon historian ja yhteiskuntaopin opettajan Pasi Lintisen mukaan nykyhetkeä ei voi ymmärtää, jos ei tunne menneisyyttä. Jotta kokonaisuus hahmottuisi selkeäksi, pitää tuntea koko tarina, lukea koko kirja. Kaikkialla voi huomata yhteyksiä historiaan. Esimerkiksi Lintinen nostaa Krimin vuoden 2014 tapahtumat ja niiden vaikutukset Venäjän ja Euroopan suhteisiin. Krimin tilanne syntyi kylmän sodan pohjalta: Venäjä valtaa entiselle Neuvostoliitolle kuuluneen alueen, jonka Nikita Hrushtshov lahjoitti Ukrainalle vuonna1954, ja vastaan asettuvat länsimaat, entisen Neuvostoliiton vastustajat. Krimin valtausta voitaisiin pitää ihan “tavallisena” aluevaltauksena, mutta kun otetaan huomioon historian tapahtumat ja kylmän sodan jyrkkä vastakkainasettelu, eivät huolestuneet kommentit uudesta vakavasta konfliktista tai uudesta kylmästä sodasta kuulosta Lintisen mukaan enää niin tuulesta temmatuilta. Virheistä trendeihin Historian oppitunneilla käsitellään paljon nykyhetken tapahtumia. Tällä hetkellä kuumimmiksi nykyhetken tapahtumiksi Lintinen nimeää Trumpin valtakauden jaBrexitin sekä niiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan. Kansainvälinen politiikka onkin hyvin esillä lukion historiantunneilla ja tietysti myös yhteiskuntaopissa. Koska kansainvälinen politiikka muuttuu jatkuvasti, muuttuvat samalla oppituntien kulku ja aiheet. Lintinen kertoilee, että yhteiskuntaopin kolmoskurssilla puhutaan nimenomaan briteistä, jolloin myös Brexit on suuri aihe. Myös pakolaisuus ja turvapaikanhakijat puhuttavat nykylukion historiantunneilla sekä tietysti koko maailmaa kiusaava korona. Sitä voidaan laihasti verrata tai kutsua laimeaksi jatko-osaksi mustaan surmaan, jonka arvioidaan tappaneen Euroopan väestöstä jopa 30–60 prosenttia. Luna-tietous -neljävuotias -labradorinnoutaja -tummanruskea, hännän päässä vaaleampi värikohta. -naaras -toiminut koulukoirana vuodesta 2018 ja syksystä 202 0aktiivisesti -toimii apuna myös perusopetuksen coachingissa -rauhallinen luonne -ottaa kontaktia, tykkää ihmisistä, nukkuu mielellään, on aina menossa mukana, auttaa oppilaiden ja opettajien stressinhallintaa - pelkää oravia ja äkkinäisiä ääniä Opiskelijoiden mahdolliset allergiat myös huomioidaan, ja Luna tapaa opiskelijoita pääosin koulun käytävillä, aulatiloissa ja ulkona. Lukioissa koulukoirat ovat vielä melko harvinaisia, mutta Hannele uskoo niiden käytön yleistyvän varmasti tulevina vuosina. Koulukoiran tulisi olla luonteeltaan ihmisläheinen ja rauhallinen. Koiran pitää tykätä siitä, että siihen otetaan kontaktia. Pari vuotta sitten Luna oli tutoreitten ryhmäytymisessä mukana ensimmäistä kertaa. Hannele huomasi koulukoiran tuoman ilon ja hyödyn. Hän toi Lunan yhä useammin tunneille mukanaan. Tutorit huolehtivat Lunasta yleensä välitunneilla, mutta muutkin opiskelijat taluttavat sitä mielellään. Opettajatkin ovat joskus myöhästyneet tunneilta jäätyään silittelemään Lunaa, joka on ollut mukana myös monissa koulun tapahtumissa, esimerkiksi Veturin KouAhead–messuilla markkinoimassa koulua. Etäopetuksen aikana Luna on piipahtanut pari kertaa Teams-livelähetyksissä. Luna kuuluu jo Yhteislyseon vakiohahmoihin, ja Hannelelta tiedustellaankin usein, milloin Luna taas tulee oppitunneille. Teksti: Hanna Mankki, Vilma Oinas, Fanny Vuori 14 Luna on menossa mukana Koulukoira Luna astelee luokkaan, ja opiskelijoiden huulille leviää hymy välittömästi. Luna lähtee kiertelemään luokassa, ja opiskelijat rakastavat paijata ja silittää verkkaisesti liikuskelevaa koiraa. Luna saa rankan koeviikon aiheuttaman stressin ja huolen häipymään. Lunan näkemisen jälkeen on aina helpompi keskittyä opiskeluun, koska jostain syystä siitä saa lisää motivaatiota. Luna on tehnyt monesta synkästä koulupäivästä paljon paremman. Lukiossa monella opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia ja vuorovaikutusongelmia. On pyritty keksimään erilaisia ratkaisuja, joilla helpotetaan koulunkäyntiä. Opintojenohjauksessa keskustellaan vaikeuksista ja keksitään niihin yhdessä ratkaisuja. Esimerkiksi tunneilla keskustellaan stressin lievittämisestä ja opiskelutavoista. Kouvolan yhteislyseon opo Hannele Viljakainen on ottanut myös koulukoiran käyttöön näiden asioiden helpottamiseksi. Hän tuo oman koiransa Lunan oppitunneilleen ja koulun tiloihin piristämään päivää. Hannele kertoilee, että koulukoirat lievittävät stressiä, ne tuovat hyvän mielen ja hymyn huulille. Koulukoiran läsnäolo voi tietysti saada aikaan oppilaassa monenlaisia tunteita, joko positiivisia tainegatiivis ia, mutta useimmiten positiivisia. Jo pelkästään koiran läsnäolo rauhoittaa.Koulukoirat voivat antaa läheisyyttä, jota ei saata saada kotoa. Koirasta on tietysti myös seuraa, jos ystäväpiiri ei ole suuri. Parhaimmassa tapauksessa koulukoiralla voi olla suuri vaikutus oppilaan menestykseen, vakuuttaa Hannele. Iiris tuo monipuolisuutta oppimiseen Yhteislyseon biologian ja maantieteen opettaja Jari Kolehmainen on saanut ainutlaatuisen tilaisuuden olla mukana uuden biologian oppikirjasarjan tekemisessä. Opuksen nimeksi tuli Jarin ehdottama Iiris, jonka kustantamo hyväksyi. Jari on ollut innostuneesti mukana uudessa haasteessa.”Oppikirjan tekeminen on pitkä prosessi ja vie enemmän aikaa, kuin kirjan käyttäjät osaavat kuvitella”, kertoilee Jari. Kirjan tekemiseen kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä kirjoittaminen. Kun tekstiosa on saatu valmiiksi, sille pitää miettiä myös visuaalinen ilme. Jari kertoo kuvittamisen vievän yllättävän paljon aikaa. Kirjaa täytyy myös markkinoida, koska halutaan, että mahdollisimman moni lukio päätyisi valitsemaan kyseisen oppikirjasarjan. Jarin lisäksi kirjaa on ollut luomassa iso joukko muita alan ammattilaisia. Työryhmä on tavannut kokouksen merkeissä pari kertaa kuukaudessa ja kommentoinut toistensa tekstejä sähköisillä alustoilla. Oppikirjatekstin lisäksi pitää tehdä myös opettajien materiaalit sekä valmiit kokeet. ”Ennen kirjan kirjoittamista tehtiin kysely, jossa opiskelijat ja opettajat saivat kertoa oman mielipiteensä siitä, millainen hyvä oppikirja on”, selittää Jari projektin alkuvaiheita. Monet halusivat perinteistä painettua printtikirjaa, joka on mielenkiintoinen ja sisältää esimerkkejä. Yksi toiveista oli myös oppia ymmärtämään, miten maantiede ja biologia liittyvät käytännön asioihin. Näiden toiveiden pohjalta Jari ja muut prosessiin osallistuneet suunnittelivat kirjasta tiedelehden tyylisen, visuaalisen, selkeän ja modernin oppikirjan. Siihen otettiin kiinnostavia ja motivoivia esimerkkejä, jotta kirja ei olisi pelkkää kuivaa faktaa. Oppikirja on tehty siten, että se tukee kaikenlaisten opiskelijoiden oppimista. Jarin keksimä Iiris-nimi on hyvä nimi kirjasarjalle, koska se liittyy sekä kasvi- että eläinbiologiaan. Iiris tarkoittaa kasvisuvun lisäksi silmän värikalvoa ja on olennainen osa biologiaa. Myös näkemällä oppii. Teksti: Venla Oksanen, Nella Rantala, Eemeli Salmi Iiris tuo monipuolisuutta oppimiseen ''Iiris tarkoittaa kasvisuvun lisäksi silmän värikalvoa ja on olennainen osa biologiaa.'' Oonalle kameralle esiintyminen oli uutta. Siinä hyvää oli ainakin se, että jos jotain meni pieleen, oli mahdollisuus ottaa kyseinen kohta uudestaan. Oonan mielestä huono puoli on se, että esiintymisfiilis menee pilalle, kun ei ole yleisöä paikalla. Teemu puolestaan harmittelee, että koko keikan idea katoaa tällaisissa järjestelyissä. Kuvausten aikana Teemu kuitenkin oppi kuvakulmista ja soittotaidot paranivat. Konsertin kuvaaminen ja esiintyminen sujuivat hyvin. Teemun ja Oonan mielestä poikkeuksellisesti toteutetulla kurssilla oli tosi hyvä ryhmähenki. Kaikki kannustivat toisiaan, eikä mokia katsottu pahalla. Harjoitteluajoissa oli hieman säätöä, koska esitykseen harjoiteltiin kurssin jo päätyttyä. Koska harjoituksia oli vähemmän, kurssilaiset harjoittelivat kappaleita ahkerasti myös omalla ajallaan. Videototeutuksen takia soitettavien kappaleiden määrää oli myös jouduttu hieman vähentämään alkuperäisestä. Korona on pakottanut kiinnittämään huomiota turvalliseen opiskeluun myös Yhteislyseossa. Tämä on tarkoittanut poikkeusjärjestelyjä muun muassa musiikin seitsemännellä kurssilla. Normaalisti MU6-kurssi esiintyy yleisölle keväällä, mutta korona siirsi kevään 2020 esiintymisen syksyyn Musiikinopettaja Anna Kuurneen mukaan esitysten toteuttaminen videomuodossa oli uudenlainen kokemus. Livekonsertin vaihtuminen videointiin supisti ohjelmistoa reilusti. 13 biisiä vaihtui viiteen, kertoo Anna. Tulevasta ei voinut olla varma, joten muun muassa syksyn yo-juhlaa varten kuvattiin etukäteen Apulannan kappale “Valot pimeyksien reunoilla”, joka päätyikin striimattuun juhlaan. Kuurne näkee koronan tuomissa poikkeusjärjestelyissä myös hyviä puolia. Videolle päätyvistä biiseistä oli mahdollista ottaa muutama otto ja korjata virheitä. Videototeutus toi helpotusta tekniikkaan, koska kaiuttimia tai paikkoja yleisölle ei tarvittu. Kuurneen mukaan ohjaus oli livekonserttiin verrattuna enemmän kuvaajalla. Soittajien oli muistettava, mihin kameraan katsoa ja kuinka asemoitua missäkin kohdassa. Hän kertoo konsertittoman välivuoden olevan harmillinen sekä esiintyjille että yleisölle mutta videototeutuksen olleen mielettömän hieno mahdollisuus. Teksti: Eevi Nikula, Vanessa Pelttari, Kaisa Sarkasuo, Bertta Tapiola Korona ei kuitenkaan syksyllä hellittänyt, joten musiikkiesitykset päätettiin toteuttaa videomuodossa. Oona Haapaniemi (19e) ja Teemu Lindeman (19d) olivat haikeissa tunnelmissa, kun he kuulivat poikkeuksellisista järjestelyistä, mutta lähtivät kuitenkin innokkaasti mukaan uudenlaiseen projektiin. Livekonsertit vaihtuivat videointiin Suurin hyöty filosofian opiskelusta Artulle on ollut laaja-alaisen ajattelun taidon oppiminen. Oppiaineessa kannustetaan ajatteluun monista eri näkökulmista, mistä on varmasti hyötyä arjessakin.Tämäntyyppisessä ajattelussa on tärkeää asettua muiden ihmisten näkökulmaan, jotta voisi ymmärtää heidän mielipiteitänsä ja tavoitteitaan. Kun osaa hyvin hahmottaa ja jäsennellä eri aihealueita sekä ajatella useammasta näkökulmasta, siitä on hyötyä esimerkiksi äidinkielen esseetä kirjoittaessa tai historian käsitekarttaa työstäessä. Filosofian oppikirjoista voi myös havaita hyvän elämän ohjeita, jotka ovat varmasti hyödyllisiä jokaiselle jossakin vaiheessa elämää. Filosofian opiskelu on Artulle helppoa muihin aineisiin verrattuna. Hän kirjoittikin oppiaineen laudaturin arvoisesti viime syksyn ylioppilaskirjoituksissa. Filosofiassa ei aina välttämättä ole tärkeintä ratkaisun saaminen kysymykseen, vaan matka, joka on kuljettu ratkaisuun. Myös hyvät perustelut ovat yhtä lailla tärkeitä. Usein voisi ajatella, että filosofiaa opiskelevien tulisi olla todella viisaita ja älykkäitä. Artun mielestä sellaisen stereotypian voi unohtaa kokonaan. Arttu saa parhaita filosofisia ajatuksia ystäviensä seurassa, jossa filosofian harjoittaminen on helpointa. Filosofian tunneille kaikki ovat tervetulleita pohtimaan ja ihmettelemään elämää! Teksti: Iida Järvinen, Iida Sinkkonen ja Jenny Tommola Iso joukko ihmisiä haaksirikkoutuu autiolle saarelle. Saarella on eri-ikäisiä, -kokoisia ja -näköisiä ihmisiä. Saako joku ihmisistä autiolla saarella etuoikeuksia? Entäpä kuka pelastetaan ensimmäisenä uppoavasta laivasta? Tämänkaltaisia kysymyksiä 18D-ryhmän opiskelija Arttu Toivonen kertoo pohtineensa lukion filosofian tunneilla ystäviensä kanssa. Ratkaisuja filosofisiin pulmiin on pohdittu pitkään ja hartaasti opettajankin kanssa, mutta yhtä oikeaa vastausta ei pulmiin kuitenkaan ole löytynyt. Eriäviä mielipiteitä esitetään, mutta väittelyyn ystävykset eivät ryhdy. Abiturientti Toivonen kertoo kiinnostuneensa filosofian opiskelusta toisella kurssilla, jossa aiheena oli etiikka eli hyvän, pahan ja moraalin tutkiminen. Motivoiva opettaja, mielenkiintoiset aiheet, eettiset ongelmat sekä kurssien vähäinen määrä rohkaisivat Arttua valitsemaan lisää soveltavia ja syventäviä kursseja. Hänen käytyään kaikki filosofian kurssit oli lähes selvää, että filosofia on yksi aineista, jonka hän aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Artun tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu hakea lukion jälkeen opiskelemaan valtiotieteitä yliopistoon. Toivottuun jatko-opiskelupaikkaan pääseminen motivoi filosofian opiskeluun, sillä filosofiasta saa erittäin hyvät pisteet, haki minne tahansa jatko-opiskelemaan. Patrick Haga (19 C) menee olohuoneeseensa ja asettelee tietokoneen kiinni olohuoneen televisioon. Edessä ovat taas vanhojentanssien harjoitukset, joissa opetellaan uusia tansseja ja liikkeitä. Harjoitukset ovat tänä vuonna olleet pääasiassa etänä COVID-19-pandemian takia. Harjoituksia vetävät liikunnanopettajat Toni Mäkelä, Leena Löfström, Kati Siltovuorij a Antti KaunistoTeams-puhelun välityksellä. Vanhojentanssit kotona Filosofiasta oppeja tulevaisuuteen Kuvaaja Marko Tukiainen Filosofiasta oppeja tulevaisuuteen Hagalle tanssiminen on tuttua touhua, ovathan nämä jo hänen toiset tanssinsa. Hän on harrastanut jo kuusi vuotta breakdancea, joten rytmitaju ja notkeus ovat kyllä kunnossa. Koulussa tanssien harjoittelu olisi kuitenkin helpompaa, koska silloin voisi pyytää helpommin apua vaikeisiin liikeisiin. Ensimmäiset tanssiharjoitukset olivat jo syksyllä, kun lukiolaiset opiskelivat vielä lähiopetuksessa. Tanssiotteita ei otettu, vaan turvavälien takaamiseksi tansseja muokattiin niin, että ne sujuvat ilman otteitakin. Aluksi turvavälien pitäminen aiheutti hankaluuksia. Vetäjien johdolla homma saatiin kuitenkin hyvin pysymään hallinnassa, ja käsien desinfiointi näytteli suurta roolia.”Joulukuussa alkoi etäopetus, ja sen jälkeen jokaisella on ollut suuri vastuu harjoitella itse tansseja kotonaan, mikä tuottaa joillekin taatusti haasteita”, arvelee Patrick. Patrick kertoo hänen suosikkinsa tänä vuonna tanssittavista tansseista olevan cha-cha. Koronarajoitusten vuoksi ei tanssita perinteisiä piiritansseja tai cicapoa lainkaan. Vanhojen oma tanssi kuitenkin tulee. Siinä on Patrikin mielestä hyviä liikkeitä, koska kädet ja lantio liikkuvat. Osa liikkeistä voi kuitenkin olla haastavia sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole tanssitaustaa. ”Tämäon outo vuosi”, ajattelee Patrick, kun liikunnanopettajat ilmestyvät televisioruudulle ohjaamaan taas uusia harjoituksia. Kaikesta huolimatta tanssin lumo ei katoa. Teksti: Pyry Makkonen, Jesse Ukkola, Kaapo Velin Yhteislyseon abiturientti Camilla Sundqvist on voittanut valtakunnallisen ruotsin kielen kirjoituskilpailun ja saa upean palkinnon. Kilpailun päätuomarina toimi Baba Lybeck. Helt fantastiskt - hela skolan gratulerar Camilla! https://www.kulturfonden.fi/…/texter-om-flersprakighet-far…/ Kielitaito on merkittävä osa elämää ”Språkkunskaper är en viktig nyckel till världens olika dörrar, men de är framför allt en rikedom”, sanoo Camilla Sundqvist (18d) niille, jotka kyseenalaistavat ruotsin kielen opiskelun ja haluaisivat sen olevan täysin vapaaehtoista. Samoilla linjoilla on Tuukka Tiihonen (18c), jonka mielestä on hyvä osata puhua ja ymmärtää ruotsin kieltä. Tuukka ja Camilla eivät ole ainoastaan lukeneet ruotsia, vaan molemmat ovat opiskelleet kouluvuosinaan myös saksan kieltä ja tietysti englantia. Kielten osaamisesta on aina hyötyä elämässä, vakuuttavat Camilla ja Tuukka. He ovat sitä mieltä, että suomalaisten pitäisi osata ruotsin perusteet, koska Suomi on kaksikielinen maa. Suomessa on myös paljon paikkakuntia, joissa virallinen kieli on ruotsi. Ruotsin kielen taidosta on myös hyötyä työnhaussa, koska töihin usein palkataan ihmisiä, joilla on hyvä kielitaito. Molemmat haastateltavista ovat kokeneet ruotsin opiskelun helpoksi. He kertovat kielen tulevan kuin luonnostaan. Camilla on kuitenkin huolissaan peruskoulun kieliohjelmasta, josta ruotsin opiskelua on vähennetty. Tuukankin mielestä ruotsin opiskelu on tärkeää, mutta hän kannattaa ruotsin valinnaisuutta, jolloin siitä katoaisi ns. pakkoruotsin leima. Ruotsia on hyvä käyttää myös koulun ulkopuolella, jotta sanavarasto kasvaisi. Ruotsin kielen käyttö ei rajoitu Camillalla ja Tuukalla pelkästään kouluun. Camillalla on ystäviä Pohjoismaissa, ja hän puhuu ruotsia aina tilaisuuden tullen. Tuukka puolestaan katsoo ruotsinkielisiä sarjoja sekä seuraa ruotsinkielistä somea. Molemmat uskovat, että ruotsin kielen taidosta on paljon apua saksan opiskelussa ja toisinpäin, koska kielet tukevat toisiaan. Camilla kertoo valinneensa saksan, koska hän on aina ollut tosi kiinnostunut kielistä ja koska siitä on apua ruotsin kielen opiskelussa. Tuukka puolestaan kertoo valinneensa saksan kielen, koska hän puhuu äitinsä kanssa saksaa. Molemmat aikovat ylläpitää kielitaitoaan lukiovuosien jälkeenkin. Kielten osaaminen on tärkeä osa tulevaisuutta, ja siksi niitä on hyvä opiskella. Teksti: Roosa Liljander ja Laila Valo I sin uppsats ”Nyttan av att kunna många språk” visar Camilla Sundqvist att hon behärskar det svenska språket galant. Hon uttrycker sig mångsidigt och hon har ett rikt ordförråd. Uppsatsen är personlig, argumenteringen är smidig och det märks att hon har djupa kunskaper i språkets samhälleliga roll och funktion. Vikten av att kunna även andra språk än engelska motiverar hon mycket mångsidigt och välformulerat. Ett utmärkt exempel på varför det är viktigt att vi ser flerspråkigheten som en rikedom. Kuvataiteessa aiheet eivät lopu koskaan. On monia erilaisia tyylejä, tapoja ja tekniikoita ilmaista itseään ja tuoda kuvan keinoin esiin oma näkemys aiheesta. Yhteislyseon ensimmäisen vuoden opiskelijan Johanna Hyppäsen (20b) mielestä on mukavaa haastaa itseään ja lähteä kokeilemaan kuvataiteen tunneilla aina jotain uutta. Johannaa kiinnostaa kuvataiteen monimuotoisuus. Hän pitää siitä, että on lukemattomia eri tapoja sekä ilmaisutyylejä. Hänelle ominaisimpia tekniikoita ovat sekä piirtäminen että maalaaminen, mutta hän on avoin kaikille erilaisille tavoille. Kun Johanna piirtää tai maalaa, hänen tuttu ja turvallinen tyylinsä on realismi ja sen toteuttaminen. Johannan tyyliä voisi kuvailla hillityksi, aidonnäköiseksi ja ammattimaiseksi. Kuvataiteen tunneilla kaikki voivat tehdä töitänsä ilman minkäänlaisia paineita ja myös poistua mukavuusalueeltaan. Viime aikoina Johanna on tehnyt teoksia erilaisista eläimistä. Hän kertoo, että eläimien piirtäminen on täysin hänen mukavuusalueensa ulkopuolelta. “Taidetta ei voi verrata, joten töitäkään ei voi verrata kaverin kanssa”, kertoo Johanna. Jokaisella on oma näkemyksensä siitä, mikä on hyvää taidetta. INTOHIMONA TAIDE INTOHIMONA TAIDE Etäopiskelu vaikuttaa kuvataiteen opiskeluunkin. Johanna kertoo, että lukion kuvataideopettaja Nana Cihangir on antanut mielekkäitä tehtäviä ja luottanut opiskelijoihinsa. Joka oppitunti ei muodosteta Teams-yhteyttä. “Aihe ja sen toimintatavat kerrotaan tunnilla ja sitten annetaan noin kolme oppituntia aikaa tehdä työtä, kunnes lähdetään seuraavaan aiheeseen”, selittää Johanna ja pitää tapaa hyvänä. Saa työskennellä rauhassa ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä. Kuvataidediplomia tehdessään Johanna miettii, haluaako tehdä taiteesta ammatin itsellensä. Erilaiset tilaustyöt, kuten levyn- ja kirjankannet, ovat hänelle jo nyt tuttuja. Tällä hetkellä Johannasta tuntuu siltä, että hän haluaa pitää kuvataiteen harrastuksena. Hän haluaa ilmaista itseään piirtämällä ja maalamalla rennosti ilman paineita. Teksti: Iines Oksanen ja Julia Riikonen Hyväksyvän ilmapiirin lisäksi Johanna pitää kuvataidetuntien tunnelmasta. “Tunnit tuovat mukavaa rentoutumista kouluarkeen”, kertoilee Johanna. Jotkut saattavat kuunnella tunneilla musiikkia, mutta Johanna haluaa työskentelyrauhan, jottei keskittyminen siirry työn sijasta musiikkiin. Joskus on kiva jutella hiljaa kaverin kanssa, jos sellainen vieressä istuu. Miten tienata helppoa rahaa lukiolaisena? Englannin valta-asema tulee vain vahvistumaan. Selina vakuuttaa, että englannin kielestä on hyötyä tulevaisuudessa, koska monet työnantajat arvostavat hyvää englannin taitoa ja erityisesti asiakaspalvelussa tarvitaan englantia. Selina kertoo, että netissä kirjoitetut tekstit on helppo lukea englanniksi ja niistä on helpompi keskustella englanniksi kavereiden kesken. Hän kirjoittaa runoja ja näkee unia englanniksi. Opiskelijat Ronja Anteroinen (19e) ja Selina Koskinen (19e) valitsivat Kouvolan Yhteislyseon Studies in English -opinnot, koska arjen tilanteissa he vaihtavat lennossa äidinkielensä suomen englanniksi ja käyttävät englantia paljon koulukielenään. Ronja ja Selina käyttävät englantia päivittäin, ja molemmat keskustelevat perheensäkin kanssa englanniksi. Ronja kertoo, että hänen perheensä puhuu usein kotona englantia, vaikka he kaikki ovatkin suomalaisia. Kieli tulee heiltä luonnostaan. Myös Selina käyttää kotonaan toisinaan englantia mutta toteaa, että välillä hänen täytyy selittää asiaa tarkemmin, jotta hän tulisi ymmärretyksi. Ollessaan tekemisissä keskenään Selina ja Ronja saattavat vaihtaa kielen jossain vaiheessa englanniksi. Myös kaveripiirin kieli on usein englanti. Sekä Ronjalle että Selinalle englannin kielen oppiminen on ollut helppoa: he sisäistävät uudet sanat nopeasti.  Haastavinta Ronjalle ovat kielioppiasioista epäsäännölliset verbit ja adverbit. Selina puolestaan pitää vaikeimpana ääntämistä. Hyvä englannin kielen taito mahdollistaa lukiovuosina laajan tiedonetsinnän. Kun on hyvä englannin taito ja ymmärrys, pystyy etsimään sekä löytämään enemmän tietoa vaikkapa englanninkieliseltä Wikipedia-sivustolta, kertoilee Ronja.Selina taas on kokenut, että englannin taito auttaa myös muissa kielissä, esimerkiksi ruotsin opinnoissa, koska monet ruotsin ja englannin kielen sanat ovat samankaltaisia (englannissa football, ruotsissa fotboll). Kouvolan Yhteislyseossa opiskeleva Anni Okka (20e) toimii kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjyys on yrittäjyyden muoto, jota harjoitetaan muun työn tai opiskelun ohella. Anni Okan kevytyritys tuottaa musiikkipalveluja. Anni toimii itse trubaduurina, eli hän käy soittamassa erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa kitaralla asiakkaiden ehdottamia kappaleita. Anni vie paikalle omat äänentoistolaitteensa ollakseen varma, että saa soittimensa kuuluviin. Kevytyrittäjyys poikkeaa ns. oikeasta yrityksestä, koska laskutusta ja kirjanpitoa ei hoideta itse vaan se järjestyy laskutuspalvelun kautta. Anni Okka itse käyttää UKKO-nimistä laskutuspalvelua, jonka on hyväksi havainnut. Kun ei tarvitse tehdä ns. paperityötä, jää aikaa esimerkiksi juuri koulunkäynnille ja harrastuksille. Ensimmäinen askel kevytyrittäjyyteen on keksiä jonkinlainen yritysidea, jonka jälkeen voi laajentaa toimintaa vaikkapa ostamalla yritykseen liittyviä tarvikkeita. Yritykseen joutuu todennäköisesti laittamaan jonkin verran myös omaa rahaa kiinni. Esimerkiksi Anni on ostanut äänentoistovälineet ja aikoo panostaa myös mainostukseen. Kevytyrittäjyyden etuna on joustavuus. Työskentelyajat voi päättää itse. Myös työtahtiin voi vaikuttaa. Yrittäjä voi itse päättää, mitä töitä ottaa vastaan ja miten paljon tekee. Myös Anni päättää itse, mihin tapahtumiin haluaa osallistua. Kun olet itse oma pomosi, on ajan hallintakin helpompaa, vakuuttaa Anni. Suosittuja aloja, joissa kevytyrittäjiä toimii, on monia, mutta hyviä lukiolaisille ovat esimerkiksi viihdeala, IT ja teknologia, valokuvaus sekä myynti ja markkinointi. Paljon vaihtoehtoja siis löytyy. Teksti: Veeti Both, Patrik En, Tuukka Reijonen Olisiko kevytyrittäjyys sinuakin varten? Englannin kielen käyttö muuttuu arkisemmaksi, kun sitä käytetään kavereiden kanssa. Tytöt ovatkin tiedostaneet, että suomen kielen asema on heikentynyt, koska varsinkin nuorien keskuudessa jutellaan englanniksi tai sekoitetaan suomea ja englantia keskenään. Vaikka suomen kieli on saanut haastajan, se ei silti tarkoita, että suomi olisi katoamassa minnekään. Ulkomailla opiskelu ja asuminen ovat sekä Ronjan että Selinan haaveena. Silloin he saisivat olla jatkuvasti englannin kielen ympäröiminä. Teksti: Sinea Konsterja Milja Mäkinen Englannin kieli haastaa suomen kielen Laskinohjelmistot haltuun harjoittelemalla Lukion kokeet eroavat nykyään huomattavasti aiemmista, sillä kokeissa ei juuri paperia käytetä eikä ole muun muassa enää mahdollista käyttää omaa laskinta, mikä myös tuottaa monille ongelmia. Kokeista voi jopa lähteä pisteitä, jos ei tiedä, miten ohjelmistoja käytetään, tuskailee Netta. Aluksi kokeiden aikanakin on mahdollista saada apua, mutta esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa täytyy pärjätä itse. Netta toivoisi laskinohjelmistoa, jossa olisi kaikki ominaisuudet, jottei tarvitsisi opetella useita eri ohjelmia ja hyppiä niiden välillä. Kokeissa on rasittavaa, että joutuu käyttämään jopa kolmea eri ohjelmaa samaan tehtävään, jotta saa tehtyä selkeän vastauksen. Lukiossa laskinohjelmistoja kannattaa opetella käyttämään heti alusta saakka, etteivät ne hankaloita opintoja myöhemmin. Tehtävien vaikeutuessa myös ohjelmistot vaikeutuvat. Siksi ei kannata jäädä jälkeen, vakuuttavat Auri ja Netta. Teksti: Juhana Katainen, Matti Kenttälä, Lasse Peltonen Lukiossa käytetään monia eri laskinohjelmistoja. On GeoGebraa, matikkaeditoria, sähköisiä taulukoita, LibreCalcia, LoggerProta, MarvinSketchia, Casiota, 4F-Vihkoa. Niiden parissa monet lukiolaiset viettävät paljon aikaa, ja ne tuottavat joskus mahtavia onnistumisia mutta myös ärsyttäviä epäonnistumisia. Kouvolan Yhteislyseon toisen vuoden opiskelijat Netta Paavola (19b)  ja Auri Laurinantti (19c) ovat käyttäneet ohjelmistoja fysiikan ja matematiikan opiskelussa. Laskinohjelmistoista suosituin on GeoGebra. Sillä voidaan piirtää laskuja koordinaatistoon, joten se on tärkeä ja usein käytössä, kertoilee Auri. Myös muita ohjelmistoja käytetään ja niitä tulisi opetella. Aluksi on aivan ymmärrettävää, mikäli ei osaa käyttää mitään laskinohjelmia, toteaa Auri. Opettajat kyllä auttavat, mutta myöhemmin olisi tärkeää osata käyttää niitä itse, sillä opintojen edetessä niiden käyttöä ei juurikaan enää pyytämättä neuvota perinpohjaisesti. Auri on kuitenkin sitä mieltä, että ohjelmistoja oppii käyttämään aika nopeasti, jos vain harjoittelee tarpeeksi. Niiden jokaisen ominaisuuden käyttämistä ei kukaan voi osata ilman harjoittelua, ja siksi olisi hyvä, jos niiden ominaisuuksia hyödyntäisi paljon, esimerkiksi tarkistaisi joitakin vaikeampia tehtäviä niiden avulla. Puhuminen on todella arkista ja tuttua kaikille. Harmaasta arjesta kuitenkin erottuu hetkiä, joissa omalla puhetyylillä ja sanavalinnoilla on paljon merkitystä. Millainen puhe sopii sukujuhliin? Entä millä tavalla on vakuuttavinta puhua luokan edessä esitelmää pitäessä? Jos haluaa kehittää omia puhe- ja vuorovaikutustaitoja, löytyy koulustamme äidinkielen seitsemäs kurssi (ÄI07), puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventämiseen painottuva ja niitä kehittävä kurssi. Kurssista on erityisesti hyötyä äidinkielen ylioppilaskokeessa, koska erilaisten puheiden ja retoristen keinojen havaitsemista ja niiden käyttämistä harjoitellaan paljon. Kurssilla on myös mahdollisuus suorittaa puheviestinnän loppukoe, toiselta nimeltään Puhvi. Kokeen hyväksytysti suorittanut saa erillisen todistuksen. Suoritin kurssin abivuonna ja olin siihen erittäin tyytyväinen. Se on mukava ja erilainen kurssi muiden niin sanottua ‘’peruskaavaa’’ seuraavien äidinkielen kurssien joukossa. Samaa sanovat Iida Kääpä (18e) ja Kerttu Partanen (19c), jotka kertovat valinneensa kurssin, koska he molemmat ovat aina pitäneet esiintymisestä ja puhumisesta. Myös Kääpä oli kuullut, että kurssista olisi hyötyä ylioppilaskokeeseen valmistautuessa, ja Partaselle opo oli suositellut kurssia jo aiemmin. ‘’Tehtiin monipuolisesti kaikkea. Oli kiva, kun oli pienempiä ja isompia tehtäviä, kuten puheen kirjoittaminen. Hirveästi ei muilla kursseilla ole päässyt puhumaan niin paljon. Oli pieni kiva porukka, jossa oli tosi kiva työskennellä’’, Partanen toteaa. Kääpä sen sijaan kiittelee tehtävien monipuolisuutta: ‘’Meillä oli keskusteluharjoituksia ja esiintymisharjoituksia. Katsottiin esimerkkivideoita ja piti myös esiintyä ryhmälle pitämällä jokin puhe tai esitelmä. Mielestäni se oli kivaa ja hyödyllistä vaihtelua muuhun koulunkäyntiin, kun millään muulla kurssilla ei ole ollut mitään tällaista erikoista.’’ Vuorovaikutustaitojen ja puhumisen taituriksi Puhvi-kokeeksi nimetystä puheviestinnän loppukokeesta Iida on positiivisella kannalla:  ’’Koe oli tosi erilainen verrattuna siihen, mihin olin tottunut. Kokeessa oli kaksi osaa. Tykkäsin, että ne eivät olleet kokeita, joita olisi pitänyt jännittää etukäteen, osaako tarpeeksi.‘’ Kertun ajatukset eivät liiemmin eroa Iidan ajatuksista: ‘’Tykkäsin kokeen ryhmäkeskustelusta. Esiintymistehtävän teemat oli annettu tosi löyhästi mutta oli hankalaa keksiä aihetta.’’ Kurssi toteutettiin poikkeuksellisesti etäyhteyksin. Tästä on Iidan mielestä hyötyä tulevaa ajatellen:  ‘’Etenkin nyt etäaikana opin esiintymään koneen välityksellä ja kiinnittämään enemmän huomiota kameraan. Kurssi toi varmuutta omaan tekemiseeni.’’ Kertulle palautteen saaminen on tärkeää: ‘’Uskon, että kurssi kehitti minua puhujana. Älyttömän kivaa oli, kun puheenvuorojen jälkeen muut antoivat palautetta opettajan lisäksi. Tiesi, mikä meni hyvin ja missä pitää parantaa. Se antoi itsevarmuutta siitä, että puheesta löytyy myös hyviä juttuja.’’ Molemmat olisivat toivoneet lisäksi väittelyharjoituksia kurssiohjelmaan. Puheviestinnänkurssista on siis hyötyä,koska harjoitella tärkeitä tulevaisuudessa ja ylioppilaskokeessa vaadittavia taitoja.Myös puheviestinnän loppukokeesta eli Puhvista saadusta todistuksesta voi olla hyötyä, jos hakee töihin esimerkiksi asiakaspalveluun. Kurssin jälkeen eri tilanteissa keskusteleminen ja puhe-esitysten pitäminen ovat helpompia, kun taskussa on hyvät eväät. Teksti: Mira Mäkelin Kirjailija Jyri Paretskoi vieraili lukiossamme etäyhteydellä Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.2021. Yleisönä olivat 19-ryhmät. Tämä kolumni syntyi kirjailija Jyri Paretskoin herättämistä ajatuksista. Eppu istuu omassa huoneessaan yksinään täydessä hiljaisuudessa. Edessään hänellä on tietokone, jonka näytöllä on Word-tiedosto. Myöhemmin illalla lukutaidon tehtävän palautusaika sulkeutuu. Ideoita on, mutta ajatuksia ei saa järkevästi ilmaistua. Taas sieltä taitaa tulla surkea arviointi. Mikä oikein menee pieleen? Suomi on tilastollisesti lukutaidon kärkimaa. Suomessa on panostettu sivistykseen, kulttuuriin ja koulutukseen, mikä näkyy kansainvälisissä tuloksissa. Kuitenkin PISA-tulokset ovat osoittaneet, että myös Suomessa lukutaito on yhteydessä perheen sosioekonomiseen taustaan, mikä aiheuttaa perheiden ja varsinkin lasten ja nuorten mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Lopulta Eppu luovuttaa ja kävelee kylpyhuoneeseen. Siellä hänen tuijottaessaan peiliin iskevät valtava ahdistus ja pelko tulevaisuudesta. Muut ihmiset tuntuvat osaavan kirjoittaa häntä paljon paremmin. Motivaatio ei meinaa riittää. Tuntuu ihan siltä, kuin hän olisi jäljessä muista eikä mistään avusta olisi hyötyä. Puutteellinen lukutaito vaikuttaa negatiivisesti motivaatioon, itsetuntoon ja etenkin koulumenestykseen. Jos lapselle ei lueta eikä hän itse lue vanhempana, todennäköisesti itsetunto- ja motivaatio-ongelmia kehittyy. Lukutaito vaikuttaa kaikkiin kouluaineisiin, joten jos se on puutteellinen, eivät ainoastaan äidinkielen arvosanat kärsi, vaan yleisesti kaikki lukuaineet menevät heikosti. Kännykän ruutu välähtää. Eppu avaa innoissaan kännykän lukituksen, mutta ilmoitus onkin vain uusi ohjelmistopäivitys puhelimeen. Epulla ei oikein ole kavereita, joiden kanssa hän viestittelisi. Eppu päättää alkaa selata mediaa ja uutisia, mutta huomaakin, ettei hän meinaa ymmärtää, mistä niissä oikein puhutaan. Valitettavasti Epun kaltaisia ihmisiä on olemassa, ja hyvin usein tällainen tilanne on yhteydessä lukutaitoon ja lukemiseen yleensä. On tutkittu, että esimerkiksi lapselle lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. Heikko lukutaito aiheuttaa syrjäytymistä yhteiskunnasta, ja mediakriittisyyttä on vaikea harjoittaa. Suomi saattaa olla kärkimaa lukemisessa, mutta sujuvaa lukutaitoa ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Heikkojen lukijoiden määrä on kasvussa, ja pojista 20 prosentilla on heikko lukutaito. Sujuvan lukutaidon positiiviset vaikutukset näkyvät esimerkiksi siinä, että lukevat ihmiset ovat yleensäkin sivistyneitä, heillä on laajasanavarasto ja he osoittavat harjaantunutta kriittisyyttä. He myös pystyvät ilmaisemaan itseään paremminkuin ne, jotka eivät lue. Menestyksemme pohjautuu satsauksesta sivistykseen, kulttuuriin ja koulutukseen. Sujuva lukutaito ei opeta ainoastaan maailmasta, vaan myös itsestä. Sitä on tärkeää kaikkien pitää yllä - Epunkin. Teksti: Heta Kanervo, Anniina Koistinen, Jenni Laine Älä syrjäydy, lue kirjoja! Liittyessäni äidinkielen Zoom-tunnille huomasin jotain omituista. Ihan kuin yhdellä  oppilaista olisi ollut kamera päällä. Miten kummaa, ei kukaan pidä kameraa päällä oppitunnilla. Hetken päästä paljastui, että ihastuttava Sini Leskinen oli tullut Turun Yliopistosta meille vieraaksi äidinkielen tunnille. Hän on entinen Kouvolan Yhteislyseon oppilas vuosilta 2015–2018. Sinin tavoitteena oli esitellä meille edustamansa yhdistyksen eli Vastalääke ry:n periaatteita. Vastalääke ry on luotu netissä esiintyvän huuhaa-tiedon vastapainoksi, ja yhdistyksen tarkoituksena on julkaista tutkitusta tiedosta helppolukuisia artikkeleita.   Sini aloitti kyselemällä tutuista terveyteen liittyvistä tuotteista, joiden myöhemmin kertoi olevan lähes täysin humpuukia. Somessa julkkisten mainostamia tuotteita uskoisi usein todeksi, mutta näin ei aina ole. Hyvänä esimerkkinä hän piti muun muassa Kombucha-maitohappojuomaa sekä hopeavettä. Suuret yhtiöt sponsoroivat julkkiksia, jotka jakavat omissa somekanavissaan  yleisölleen tietoa yhtiön tuotteesta, vaikka niistä ei olisi mitään terveydelle tutkittuja hyötyjä, koska kaiken takana on raha. Katsojat luottavat helposti julkkisten sanaan ilman parempaa selitystä. Sini korosti puheenvuorossaan, kuinka ihmisten huomio voidaan kiinnittää helposti erilaisilla korostavilla termeillä, kuten “Suomen johtavin” ja “paras”. Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan Uskomusmuotoisesta terveyden hoitamisesta Sini antoi esimerkin syöpäfoorumeilla näkyvistä huuhaa-vastauksista ihmisten huolenaiheisiin. Uskomushoidossa on hänen mukaansa haittoja ja vastakkainasettelu tieteen kanssa saattaa viivästyttää hoitoon pääsyä tai se voi olla jopa terveydelle haitallista. Esityksessä kyseenalaistettiin myös erilaisia “ammattinimikkeitä”, joita erilaiset sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät. Muun muassa “ravintoneuvojana” ja “ravitsemushoitajana” voi esiintyä kuka tahansa. Ainoastaan ravitsemusterapeutti on saanut akateemisen koulutuksen.   Keskustelimme Sinin kanssa myös siitä, miten sosiaalinen media yhdistää ihmisten ajattelumaailmoja algoritmien avulla kupliksi. Kuplissa maailmankuva vahvistuu esimerkiksi kohdennetulla mainonnalla. Kuplasta voi olla haastavaa päästä pois. Kupla edesauttaa mustavalkoisen ajatusmaailman syntyä, jolloin ajattelun avoimuus häviää.  Sinin monipuolisen esittelyn jälkeen puhe kytkeytyi mediakriittisen ajattelun piiriin, joka oli alun perin tunnin aiheena, mutta ei noussut esille ennen viimeisiä dioja. Esitys oli kaikin puolin kattava paketti siitä, miten netissä kannattaa suhtautua tietoon kriittisin silmin. Teksti: Kasper Pesonen, Ekku Sahamies, Oliver Tynys Itse elokuvan kuvaamiseen menee Temosen mukaan noin 20–35 päivää ja kohtauksia kuvataan päivässä keskimäärin viisi. Kuvauspäivät ovat tarkasti aikataulutettuja, jotta tiedetään, missä kuvataan, milloin kuvataan ja kenen täytyy olla paikalla. Kun elokuvan kuvaukset on saatu päätökseen, alkaa Temosen sanoin ”pitkä jälkityö”. Elokuvaohjaaja Tuukka Temonen tuli etävierailullaan kertomaan elokuvan tekemisen vaiheista Kouvolan yhteislyseon elokuvakurssin opiskelijoille viimeisellä oppitunnilla. Innostunutta ohjaajaa kuuntelivat sekä opiskelijat että kurssin opettajat kiinnostuneesti. Temonen on ohjannut muun muassa elokuvat Aika jonka sain ja Teit meistä kauniin. Tällä hetkellä tekeillä on Pohjolan satoa –elokuva. Temonen kertoo kaiken alkavan hyvästä käsikirjoituksesta. Käsikirjoituksesta tehdään ensin luonnos, josta selviää pääpiirteittäin elokuvan kulku. Käsikirjoituksen ensimmäisestä versiosta saadaan selville tarvittavien näyttelijöiden ja avustajien määrä, mutta ennen kaikkea selviää budjetti. Kun budjetti on selvillä, tuottaja kerää rahaa elokuvan toteutusta varten. Temonen kertoo, että yleisintä on Suomen elokuvasäätiön rahoitus. Muita tapoja ovat esimerkiksi yhteistyökumppanit, joille myydään mainospaikkoja elokuvasta. Temosen mukaan kotimaisten elokuvien keskimääräinen budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa. Sytyttävänä vaiheena Temonen pitää tuotantoryhmän sekä näyttelijöiden ja avustajakaartin kokoamista. ”Uudet, tuoreet avustajat innostavat kokenuttakin tekijäjoukkoa”, vakuuttaa Temonen ja rohkaisee kaikkia elokuvan tekemisestä kiinnostuneita opiskelijoita ottamaan yhteyttä suoraan ohjaajiin. ”Tuotannossa on monenlaista hommaa kahvinkeittäjistä äänituottajiin”, vinkkaa Temonen. Ensin elokuva on raakaleikattava, jotta saadaan materiaali suurin piirtein kasaan ja oikeaan järjestykseen. Sen jälkeen tehdään äänityö sekä elokuvan taustamusiikki. Kuvauspaikalla äänitetään yleensä ainoastaan puhekohdat. Muut äänet tehdään jälkiäänityksillä. Elokuvan viimeistelevät värikäsittely sekä efektit. Temonen vakuuttaa, että vaikka elokuvan tekeminen on raskasta, on elokuvaohjaaja silti hänen mielestään maailman paras ammatti. Työ on hyvin yleissivistävää, ja siinä pääsee tutustumaan moniin uusiin ihmisiin. Projekti huipentuu ensi-iltaan, jossa voi ylpeänä ihastella omaa tuotostaan isolta valkokankaalta.Temosen sanoin ”rakkain elokuvalapsi on aina viimeksi valmistunut työ”. Teksti:Meea Niemelä Elokuvaohjaaja on Tuukka Temosen mielestä maailman paras ammatti Kia Raitanen on Kouvolan yhteislyseon kevään 2021 ylioppilas, ja hän on kiinnostunut kielten opiskelusta. Hän on opiskellut ruotsin ja englannin lisäksi koulumme valinnaiskielistä ranskaa ja espanjaa sekä yhden kurssin italiaa. Kielistä Kia kiinnostui jo alakoulussa. Hän kertoo opiskelleensa ranskaa neljänneltä luokalta lähtien. Lukiossa oli todella pieni ryhmä pitkän ranskan opiskelijoita, joten hän koki opiskelun hauskaksi. Pieni ryhmä helpotti oppimista, koska opettajalla oli aikaa ohjeistaa asioita yksilöllisemmin. Ranskasta oli Kialle hyötyä, kun hän oli Kanadassa vaihto-oppilaana, sillä siellä jotkut puhuivat ranskaa. Espanjan Kia aloitti vasta lukiossa, mutta koki senkin helpoksi ja mukavaksi. Hän valitsi espanjan valinnaisaineeksi, sillä se on kansainvälinen kieli ja myös kaverit aloittivat espanjan opiskelun. Kia ei ole kokenut valinnaiskielten opiskelua rankaksi, vaan hänelle kielten opiskelu on tuonut lukujärjestykseen enneminkin kevennystä. Kia ei halunnut ottaa kirjoitettavien aineiden lisäksi muita syventäviä tai soveltavia kursseja, joten lukujärjestyksen tekeminen ei tuottanut hänelle ongelmia. Kialle oli hyötyä kielistä myös yliopistoon hakiessa, sillä hän sai niistä hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksissa. Englanti helpottaa Kian mielestä espanjan ja ranskan opiskelua, sillä joitakin sanoja on mahdollista päätellä englannin kautta. Myös jotkin kielioppiasiat ovat samanlaisia. "Aprender idiomas - C'est utile et amusant" "Opiskelin ranskan kieltä yläasteella kaksi vuotta. Osasin kahden vuoden opiskelun jälkeen numerot ja kertoa, mitä minulla on päällä, mutta en ollut keskittynyt aineeseen oikeastaan paljoa. Lukiossa päätin aloittaa ranskan alusta ja ensimmäinen kurssi olikin vain kertausta. Kaikki sujui, koska käsiteltävät asiat olivat jo tuttuja. Pakollisten kurssien ohessa ranskaa oli helppo opiskella. Hauskaa ranskan opiskelussa oli Ranskaan tehty opintomatka, josta kuulin paljon ystäviltäni mutta johon en päässyt osallistumaan. En kuitenkaan itse hyötynyt ranskan opiskelusta kauheasti, koska en ottanut sitä lukiossakaan tosissani. Paremmalla motivaatiolla olisin varmasti jaksanut opiskella enemmänkin, mutta kolmannen kurssin kohdalla luovutin.Monet ystäväni kuitenkin kehittyivät ranskan kielessä, ja koulussamme onkin paljon taitavia ranskan osaajia, mistä muutkin saavat paljon motivaatiota omiin opiskeluihinsa. Kannustan aloittamaan ranskan opinnot." Teksti: Marjukka Tani ”Kielten opiskelu on hyödyllistä ja mukavaa”, vakuuttaa Kia. Itse kielen lisäksi kursseilla opitaan eri maiden kulttuureista, mikä on yleissivistävää. Teksti: Meea Niemelä Jutun juju YLIOPPILAAT 2021 Airasvirta Tanja Kaisa Al-Ani Hamudi Rami Autio Veeti Aleksi Baarman Kaius Kasperi Bergman Anni Marika Ekman Henni Aliisa Eloranta Oleksi Eetu Olavi Fihlman Vivian Taika Matilda Gardemeister Jenny Elli Eveliina Haavisto Heta Katariina Hakala Riku Benjamin Hartikainen Iris Mia Mirjam Hartikainen Riina Juliana Hartonen Säde Johanna Heikkilä Niilo Onni Petteri Heikkinen Liina Maria Heimonen Noona Juulia Heino Niklas Henrik Hellsten Touko Matti Henttu Elias Veikko-Valtteri Hietanen Inka Annika Hiltunen Eelis Robert Ilmari Hohti Iina Julia Huovila Iida Emilia Hyppänen Sanni Iiris Hyökki Iivo Leo Häkämies Oskari Tapani Rasmus Ikonen Saku Aleksi Jokinen Visa Topias Jouravleva Anastasia Krista Katariina Jäntti Elisa Aino Karoliina Järvelä Lassi Elias Kaalimaa Veera Marita Kahanpää Matti Antero Kankala Oskari Joel Kankala Sofia Aleksandra Kannel Otto Verneri Kantanen Sinja Emilia Karjalainen Milja Anna Ilona Karjalainen Vili Eemil Petteri Karlsson Riina Emilia Karvinen Iida Elsa Olivia Keinänen Aida Maria Kelkka Heini Anna Maria Kemppi Viivi Natalia Kesonen Lauri Juhani Kivistö Wendi Kristiina Klemettilä Iina Emilia Knuutila Maisa Katriina Kokkonen Niina Maria Kolehmainen Elmeri Julius Oskari Kolehmainen Henri Ilmari Kolehmainen Ilpo Johannes Korhonen Roni Mikael Korhonen Wilma Annie Koskela Maiju Aleksandra Kosola Anna Iida Maria Kristeri Teemu Antero Kujala Aada Eveliina Kukkola Joonas Veikka Kunnari Saana Kunnari Sara Julia Kuokkanen Juuso Kurki Miisa Alina Kurttila Roope Leo Johannes Kuumola Ada Vilja Aurora Kuva Fanni Aada Vilhelmiina Kääpä Iida Aino Helena Laatunen Elias Patrik Lai Min Xin Laine Ella Aino Josefiina Landen Anni Pauliina Lappalainen Venla Amanda Lehtinen Joona Markku Mikael Lehtonen Eemeli Henrik Ensio Leino Else Marie Lekander Joonatan Mikko Eemeli Lilitckaia Viktoriia Lipsanen Saara Marjatta Lonka Kimi Eino Olavi Lumiaho Iitu Emilia Luoma-aho Sofia Olivia Luostarinen Pinja Susanna Makkonen Tuuli Liisa Maria Malinen Venla Maria Marttinen Tuulia Helmi Kaarina Mattila Elisa Maria Mauno Mette Helmi Susanna Mauno Viivi Helmi-Julia Merivirta Roosa Elena Mulliqi Dorida Mustakallio Samuel Paavo Mustonen Aatu Ilmari Myllylä Salla Johanna Myllylä Senni Eveliina Mäkelin Mira Kristiina Mäkinen Kiia Jasmin Aleksandra Mäkinen Sara Lyydia Mänttäri Juuso Oskari Niemelä Karla Meri Tuulia Nieminen Emilia Bing Katariina Niilo-Rämä Henrik Kari Kristian Niilola Ida-Amanda Niiranen Julia Aleksandra Camilla Nikkanen Taneli Vilho Nikolai Nikkinen Heidi Karoliina Nokkala Noora Taika Nousiainen Emma Olivia Nuorivuori Taru Saga Kristina Nuutinen Akseli Samuel Oinonen Anni Sofia Ojala Jani Olavi Paakki Wilma Milla Janette Pakarinen Niilo Nestori Pakarinen Teemu Tapani Palin Pekka Olavi Partanen Roope Elvis Peltola Enni Alma Emilia Peltonen Liisa Karoliina Penttilä Nico Tapio Matias Perkka Jenni Tuulia Petäjäsaari Sakke Pigg Niklas Eetu Oskari Piipponen Eevi Amalia Raitanen Kia Olivia Ranta Eetu Santeri Rantala Ilona Aino Anneli Rika Soila Iiris Katriina Ruippo Silja Eeva Marjaana Ruohola Aino Hulda Elisa Räikkönen Johannes Otto Petteri Räty Emilja Neea Peppiina Rönkä Josefiina Elli Ilona Saarman Marika Rebekka Sarkasuo Peppi Juulia Seppälä Julia Katariina Seppälä Miisa Emilia Seppänen Meea Alisa Sevón Oskari Eemil Kristian Siikonen Milla Matilda Sillanpää Sara Aurora Sinkkonen Eemeli Väinö Petteri Sipilä Sara Carita Christina Soininen Santeri Mikko Matias Sorri Inkeri Aino Amanda Sorsa Arttu Elias Sorsa Siiri Sanni Sofia Starck Toni Petteri Sebastian Sundqvist Camilla Eva-Christina Suur-Hamari Jasmin Marjatta Suvanto Miisa Sofia Taavila Joona Tapani Taimen Miro Sebastian Tani Marjukka Tiihonen Tuukka Lari Markus Timperi Inka Suvi Anniina Tohmo Anniina Liisa Inkeri Toivonen Arttu Ilmari Toivonen Vilma Sofia Tolvanen Niki Santeri Tonttila Tiia Noora Turkia Sara Hinni Ester Ukkonen Juhana Veli Kristian Untolahti Ida Sofia Ursin Manu Eino Valtteri Vanhatalo Salla Kristiina Vehviläinen Riku Juhani Veitola Aarno Antti Viherkoski Onni Anton Viitanen Aino Iida Alina Vitikainen Maxim Vuori Miro Pietari Vähä-Konka Pinja Ida Aurora Väistö Vilhelmiina Aleksandra Wilander Timo Heikki Juhani Yli-Kojola Laura Peppiina Ylisuutari Eerika Ida Maria Yhteensä 178, joista 3 ei halua nimeä julkaistavaksi. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Niina Kokkonen Ilpo Kolehmainen Iida Kääpä Josefiina Rönkä Camilla Sundqvist Tuukka Tiihonen Vilma Toivonen Verna Lempiö Mailis Purho Leo Heikkilä Petri Klemola Niilo Mämmelä Anni Okka Daavid Gardemeister Arno Koskenranta Matias Jerkkola Atte Jääskeläinen Silja Veijonen Isla Saarela Aapo Kinnunen Aino Toivonen Wenla Pynnönen Jenni Laine Visa Kujala Siiri Kohonen Kouvolan Yhteislyseon rahasto Veeti Autio Viktoriia Lilitckaia Emilia Nieminen Julia Niiranen Kia Raitanen Silja Ruippo Sara Sillanpää Arttu Toivonen Aino Viitanen Timo Wilander Maxim Vitikainen Kouvolan Yhteislyseon opiskelijakunta Säde Hartonen Wendi Kivistö Toni Starck Salla Vanhatalo Kouvolan Yhteislyseon kuvataidestipendi Johanna Hyppänen Tiina Jääskeläinen Kouvolan Yhteislyseon liikuntastipendi Niko Hyvönen Emmi Paavilainen Kouvolan Yhteislyseon musiikkistipendi Vilma Ala-Krekola Anni Okka Rehtori Tapio Karvosen stipendi Nico Penttilä Lasse Johanssonin stipendirahasto Henrik Niilo-Rämä Stora Enson Anjalankosken tehtaiden Rethink-stipendi Arttu Sorsa Kouvolan Tyttölyseon Perinneyhdistys ry. Mira Mäkelin Raino Kukkosen 70-vuotissäätiö Wendi Kivistö Sara Mäkinen Teemu Pakarinen LC Hansa Iina Klemettilä MLL Kouvola Noona Heimonen Heini Kelkka Joonatan Lekander Pekka Palin Oskari Sevón Miro Taimen Lumon Oy Anna Kosola Kouvolan rotaryklubin Kouvola-Kangas perinnerahasto Inka Hietanen Camilla Sundqvist Keskilaakson 90-vuotisjuhlavuoden stipendi taitavalle kirjoittajalle Aino Viitanen Kouvolan seudun kieltenopettajat ry Josefiina Rönkä LEHTI- JA KIRJAPALKINNOT Docendon kirjastipendit aktiivisuudesta ja opintomenestyksestä historiassa ja yhteiskuntaopissa Riku Hakala Juuso Mänttäri Sakke Petäjäsaari Josefiina Rönkä Timo Wilander Vilhelmiina Väistö Myllylahden kirjastipendit aktiivisuudesta ja opintomenestyksestä humanistisissa aineissa Tuuli Makkonen Arttu Toivonen Pohjola-Norden ry:n kirjapalkinto Riina Hartikainen Sverigekontakt i Finland rf:n kirjapalkinto Ilpo Kolehmainen Teemu Pakarinen Ruotsin kielen kirjapalkinto Inka Hietanen Niina Kokkonen Anna Kosola Iida Kääpä Enni Peltola Josefiina Rönkä Sara Sillanpää Camilla Sundqvist Tuukka Tiihonen Aino Viitanen Timo Wilander Laura Yli-Kojola Suomalainen kirjakauppa, äidinkielen ja vieraiden kielten kirjapalkinnot Viktoriia Lilitckaia (italia) Kia Raitanen (ranska) Josefiina Rönkä (ranska) Silja Ruippo (saksa) Tuukka Tiihonen (saksa) Anniina Tohmo (saksa) Daavid Gardemeister (äidinkieli) Leo Heikkilä (äidinkieli) Iida Joela (äidinkieli) Arno Koskenranta (äidinkieli) Verna Lempiö (äidinkieli) Lotta Nieminen (äidinkieli) Anni Okka (äidinkieli) Saara Viitanen (äidinkieli) Long Play –stipendi Niina Kokkonen Kemia-lehti Peetu Eerola Atte Jääskeläinen Veera Kauppila Niina Kokkonen Meeri Sakki Camilla Sundqvist Aino Toivonen Vilhelmiina Nyman Uusiouutiset Ronja Anteroinen MUUT HUOMIONOSOITUKSET Pro Lingua –mitali Camilla Sundqvist Tuukka Tiihonen Pro Musica –mitali Wendi Kivistö Maiju Koskela Senni Myllylä Sara Mäkinen Emilja Räty Toni Starck Laura Yli-Kojola AFS-stipendi Alec Almeida Montese i STIPENDIT JA PALKINNOT KEVÄÄLLÄ 2021 OPINTO-OHJAAJAT Aho Lassi OP Lavikka Terhi OP Vepsäläinen Maiju OP Viljakainen Hannele OP OPETTAJAT Aho Tero MA, MB Cihangir Nana, KU, KUe, 20B Eela Lauri ENA resurssi Frosti Saila UE, PS, FI, 19B Helisvaara Juha BI, GE, 19F Huuhka Satu RU, 18E Häkkinen Kimmo MA resurssi Hyytiäinen Sari ÄI, 18A Ikonen Marko UE, PS, FI Jokinen Juhani EN, 20H Kaunisto Antti LI, TE Kemiläinen Päivi EN, 19E Kiviranta Marketta ÄI, 18C Kokkonen Antti HI, YH Kolehmainen Jari BI, GE Kolehmainen Leena MB, KE Koskinen Mirja-Liisa TS Kuisma-Taskinen Johanna MU Kujala Minna ÄI, 18B Kuurne Anna MU, 18D Laitinen Tanja VE Lehtola Mika MB, FY Lintinen Pasi HI, YH, HIe, 20E Löfström Leena LI, TE, 19A Mannila Heli ERO resurssi Minkkinen Hanna-Kaisa ES, AI Mäkelä Toni LI, TE, 20G Nopanen Sinikka ÄI, 20A Nöjd Riku ÄI Oinasmaa Noora resurssi Peri Heini RU, 20C Pesonen Risto UE, UEe, FI, HI, 19C Pietilä Marja-Leena SB, RU, 19D Raivio Anitra MA, MB, 20F Rissanen Jenna-Julia MA, FY Rissanen Mika HI, YH, FI, LA Rockas Henrik BI, GE, BIe, GE, 18G Ruuhola Teija digitutor Salminen Nina MA, KE Siljamäki Valtteri GE, BI, TT, AT Siltovuori Kati LI, TE, 20D Sokka Sari SA, EN Suikkanen Anna-Maria FI, PS, UE Taina Jari MA Tapola Eeva RA, ITA, 19G Ukkola Marko MB, FY Valojää Päivi RU, SB, 18F Viljakainen Heli EN Vorimo Kirsi FY, KE KOULUN MUU HENKILÖSTÖ Kiinteistönhoitaja Nironen Pekka Siivooja Golubeva Natalia Siivoja Saastamoinen Armi Ruokapalveluvastaava Filppu Sari KANSLIA Rehtori Liljeqvist Sanna Apulaisrehtori Peltola Ville Vararehtori Taina Jari Koulusihteeri Smolander Birgitta Koulusihteeri Rasimus Paula OPISKELIJAHUOLTO Erityisopettaja Mäkelä Tiia Erityisopettaja Kärkkäinen Irma Koulukuraattori Karvonen Henna Koulupsykologi Hentunen Maija Koulupsykologi Jennings Hanna Kouluterveydenhoitaja Salminen Anna-Maija KOUVOLAN YHTEISLYSEON VÄKI 2020-2021 . KYLän jutut Kouvolan Yhteislyseon vuosikertomus 2020-2021